Pääkirjoitus 1/2023: Liikkeentunnistin
Arkkitehti-lehden 120-vuotisen historian aikana kunkin ajan polttavat kysymykset ovat antaneet lehdille oman leimansa.
Pääkirjoitus 5/2022: Suomi purkaa, mutta kuinka pitkään?
Suomessa puretaan vuosittain noin 4 000 rakennusta. Olisiko mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa rakennuksia purettaisiin vain siinä tapauksessa, että se on ehdottoman välttämätöntä?
Pääkirjoitus 4/2022: Rakennettuja unelmia
Onko omakotitaloasumisen ihanne menneisyyttä vai tulevaisuuden ratkaisu?
Pääkirjoitus 3/2022: Luonnon ehdoilla
Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat rakennusalan uudistamaan käytäntönsä perinpohjaisesti lähivuosina. Samalla on aiheellista pohtia luonnon ja rakennetun ympäristön suhdetta teoreettisemmistakin lähtökohdista, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Pääkirjoitus 2/2022: Muistamisen ja unohtamisen syklit
Se, mitkä rakennukset jälkipolvet muistavat ja mitä he arvostavat, on seurausta vuorovaikutteisesta prosessista, johon osallistuvat niin media, ammatilliset instituutiot kuin rakennusten ja kaupunkitilojen käyttäjät.
Pääkirjoitus 1/2022: Pelimerkit
Tornitalopelin avaussiirron Suomessa teki arkkitehti Sigurd Frosterus tasan sata vuotta sitten. Tornitaloilla näyttää edelleen olevan kysyntää, mutta millaista kaupunkia niiden avulla rakennetaan?
Pääkirjoitus 5/2021: Jatkuvuuden dilemma
Miten suomalaisia kaupunkikeskustoja tulisi täydennysrakentaa?
Pääkirjoitus 4/2021: Pienasunnoista mikrokoteihin
Uusien asuntokonseptien kehittäminen on kuitenkin tapahtunut lähes yksinomaan rakennusliikkeiden ehdoilla ja kustannussäästöjä tavoitellen, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Pääkirjoitus 3/2021: Ikuisia arvoja?
Mitä tapahtuu evankelis-luterilaisen kirkon rakennusperinnölle, ja mistä löydämme jatkossa pyhän kokemuksia? Kristo Vesikansa alustaa Pyhä tila -numeron teemaa.