Juha Leiviskä, ei vain valon arkkitehti
Juha Leiviskän kykyä sovittaa rakennukset ympäristöönsä ei tunneta tarpeeksi.
Kuusi oppia Jyrkkälästä
Jyrkkälän lähiö näyttää, että 1960- ja 1970-lukujen ongelmalähiön voi purkamisen sijaan myös korjata kestävämmäksi.
Turmiollinen tuunailu?
Arkinen tuunailu tuo esiin rakennusten piileviä potentiaaleja – mutta sillä saattaa olla myös päinvastaisia seurauksia ja pahimmillaan se voi jopa toimia tekosyynä rakennuksen purkamiselle.
Millaista on tulevaisuuden kiinnostava puuarkkitehtuuri?
Mikä on puuarkkitehtuurin kiinnostavin kehityssuunta tällä hetkellä? Kysyimme puun parissa työskenteleviltä arkkitehdeilta, millaisesta puuarkkitehtuurista he haaveilevat.
Lähiluonto – konfliktin vai huolenpidon kohde?
Kaupunkirakenne tiivistyy usein lähimetsien kustannuksella, mikä ei aina miellytä asukkaita saati ole ekologisesti kestävää. Toisiinsa kietoutuneisiin ongelmiin voi etsiä ratkaisua laajentamalla huolenpidon piiriä ihmistä laajempaan maailmaan.
Käsite: Moratorio – ”Mitä jos kaikki tavanomaisen rakentamisen resurssit siirrettäisiin uusien tapojen kehittämiseen?”
Moratorio on erityisen ajankohtainen käsite nyt, kun keskustelu modernin rakennuskannan kohtalosta käy kiivaana.
Erat, edelleen esikuva
Bruno Eratin puolen vuosisadan takaiset ajatukset kestävästä rakentamisesta ovat yhä paras suomalainen esimerkki ekologisesta arkkitehtuurista, näkee Pekka Hänninen.
Vastakohtien Dipoli
Mikä tekee Dipolista niin ainutkertaisen? Moisés Royo analysoi Reima Pietilän arvoituksellisimman rakennuksen muotokieltä.
Uusin silmin: Kritiikin alkujuurilla
Arkkitehti-lehden numerosta 1970-luvun kynnykseltä löytyy modernistinen manifesti.