Ketä tekoäly palvelee?
Aika näyttää, saammeko tekoälystä pohtivan apurin myös kauneuden, kestävyyden ja käyttökelpoisuuden parantamiseen, vai asettuuko se palvelemaan tehostamisen kautta ainoastaan taloudellisia intressejä, kirjoittaa Toni Österlund.
Arkkitehtien on opittava ymmärtämään tekoälyn taustalla olevia järjestelmiä
Laskennallisen ajattelun omaksuminen voi tehdä tekoälystä suunnittelutyön keskeisen osan pelkän työkalun sijaan, sanovat Pia Fricker ja Toni Kotnik.
Vakuuttavampia suunnitelmia tekoälyn avulla
Rutiinityön delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin, näkee Niko Kautonen.
Tekoäly ei synny tyhjästä
Ennen kuin voimme puhua tekoälysovellusten mahdollisuuksista, on syytä ymmärtää, mitä tekoälyn tuottamiseen vaaditaan, kirjoittaa Ville Paananen.
Tekoäly on kestävyysloikan työkalu
Tekoäly voi hyödyttää arkkitehtia erityisesti silloin, kun suunnitteluprosessissa on paljon muuttujia, esimerkiksi uudelleenkäytettäviä rakennusosia eri lähteistä, näkevät Ron Aasholm ja Maija Parviainen.
Luovuuden teollinen vallankumous
Generatiivinen tekoäly on parhaimmillaan luovan työn ja ideoinnin apulainen, näkee Mikael Tómasson.
Materiaalit mullistuksessa
Jos on pakko rakentaa tai korjata, mitkä ovat parhaat materiaalivalinnat luonnonvarojen ja hiilijalanjäljen näkökulmasta?
Kiertotalouden pioneeri
Entisen olutpanimon varastorakennuksessa Berliinin Neuköllnissä tehdään nyt töitä ja asutaan. CRCLR Houseksi nimetty projekti tunnetaan kiertotalouden edelläkävijänä.
Viisas ruumis
Entä jos kestävämpi tapa rakentaa hahmottuu paremmin aistien ja tunteiden kautta?