Uudet kolossit
Isot rakennuskokonaisuudet muovaavat uusiksi Helsingin kaupunkikuvaa. Antti Auvinen tutki ilmiötä valokuvaamalla.
Hiekalle syntynyt Bauhausin perillinen
Tel Avivista löytyy noin 4 000 rakennuksen arkkitehtoninen suojelukohde 1930-luvulta. Se liitettiin Unescon maailmanperintökohteeksi monien vaiheiden jälkeen vuonna 2003.
Mikä tekee monumentin?
Pyysimme kolmea asiantuntijaa kertomaan, millainen on heitä kiinnostava arkkitehtuurimonumentti ja nimeämään yhden esimerkin.
Eräs kevät
Arkkitehti Aki Markkanen kuvasi kevään 2020 aikana Helsinkiä ja tallensi koronaepidemian vaikutuksia kaupunkiin ja sen asukkaisiin.
Hoivan kaari
Iris Andersson pohtii esseessään sairaaloita, niiden historiaa, tulevaisuutta ja sitä, millainen on parantava tila.
Kriittisen regionalismin uusi suunta
Arkkitehtuurilta vaaditaan yhä enemmän sosiaalista ja ekologista vastuuta. Paikallisuutta korostava kriittinen regionalismi voi tarjota yhden näkökulman globaalien ongelmien ratkaisuun, ehdottaaa jeesjeesgood-kollektiivi.
Muuttuvan maailman äärellä
Halu vaikuttaa vei arkkitehti Emma Hannulan muun muassa YK:n kansainvälisiin kokouksiin ja osoitti, että kehitysyhteistyötä tekevä arkkitehti voi olla paljon muutakin kuin rakennusten suunnittelija.
Empatia – kokoelma ilmiöitä
Empatiaa ei ole helppo määritellä, mutta käsitteen äärelle pysähtyminen voi auttaa arkkitehteja tutkimaan omia työhön vaikuttavia asenteita, asiakassuhteita ja tapoja kokea ympäristöä, kirjoittaa Henrik Ilvesmäki.
Jäniksiä, lauttureita ja empatiaa arkkitehtuurikoulutuksessa
Tampereen yliopistossa työskentelevät Fernando Nieto ja Rosana Rubio pohtivat arkkitehtuurikoulutukseen kohdistuvia ristiriitaisiakin tavoitteita.