Kuinka vanhaa pitäisi täydentää?
Moderni vai traditionaalinen? Kutsuimme kolme asiantuntijaa keskustelemaan siitä, miten arkkitehtuurin tyylikeskustelu olisi mahdollista tuoda nykypäivään.
Viestejä menneestä
Ilmastokriisin kirittämä kiertotalousajattelu muuttaa arkkitehtuurin estetiikkaa. Kun vanhoja rakennusosia käytetään uudelleen yhä enemmän, tarvitaan myös uusia käsitteitä ja toimintatapoja, kirjoittavat Iida Kalakoski ja Riina Sirén.
Radikaalia suojelua
Nykyisin mikä vain yhteisöllisesti arvostettu voi olla kulttuuriperintöä. Miten se muuttaa kulttuuriperinnön suojelumenetelmiä?
Piirustuspöydällä: How’m I Doing, Louis Kahn?
Kun AS LL TK -toimistossa suunniteltiin toimistotilan remonttia, selän takana seisoi Louis Kahn.
Hämärän kaupungeissa
François Schuitenin sarjakuvissa arkkitehtoniset utopiat kääntyvät dystopioiksi.
Yleistyvä yksinasuminen
Suomalaisista asuntokunnista jo lähes puolet on yhden hengen asuntokuntia, ja sama kehitys näkyy myös muissa länsimaissa. Arkkitehti Anne Tervo havaitsi väitöstutkimuksessaan, että nykyinen suomalainen asuntotuotanto ei täysin vastaa yksinasujien asumistoiveisiin. Yksi ratkaisu voisi olla asuintilojen jakaminen.
Pelastaisiko ryhmärakennuttaminen asuntotuotannon laadun?
Toisin kuin usein ajatellaan, ryhmärakennuttamisella on Suomessa pitkä historia. Jos 1960-luvulla olisi tehty toisenlaisia ratkaisuja, asuntoja saatettaisiin edelleen rakentaa yhdessä.
Piirustuspöydällä: Neljä näkökulmaa kestävään asuinrakentamiseen
Ilmastonmuutos näkyy jo jokaisen arkkitehdin työpöydällä. Hiljattain asuntosuunnittelun apulaisprofessorina Aalto-yliopistossa aloittanut Antti Lehto haarukoi arkkitehdin mahdollisuuksia vaikuttaa asuntoprojektien kestävyyteen.
Residenssi arkkitehdin työvälineenä
Residenssijaksot ovat olennainen osa kuvataiteilijoiden työarkea, mutta harvemmin osa arkkitehtien toimintaa. Miltä residenssien rooli ja tulevaisuus osana arkkitehtuurin tutkimusta ja koulutusta näyttää arkkitehtuuriresidenssien kuraattoreiden näkökulmasta?