Mitä Finlandia-ehdokkaat kertovat suomalaisen arkkitehtuurin tilasta?
Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoa tavoittelee vuonna 2024 neljä uudisrakennusta ja yksi peruskorjaushanke. Niiden arkkitehtonisessa ilmaisussa voi erottaa kaksi päälinjaa.
Arkkitehdin tutkinto – mustaa valkoisella?
Suomen kolmessa arkkitehtuurikoulussa väri ei juuri näy opetuksessa. ”On aika oppia ajattelemaan ympäristömme värillisyyttä jo skissipaperin äärellä”, kirjoittavat kolme hiljattain valmistunutta arkkitehtia.
Väritön vuosikymmen
Väri on arkkitehtuuriin erottamattomasti kuuluva ominaisuus, jolla on kuvataiteen kehityksestä erillinen perinteensä.
Laatikko aukene!
Arkkitehti-lehdessä teatterirakentamista on seurattu lehden alkuajoista lähtien, kirjoittaa päätoimittaja Kristo Vesikansa. Tällä hetkellä esityksentekijöitä kiehtoo esitysten tekeminen olemassa oleviin tiloihin, joista tulee samalla osa teosta.
Aikamatkalla
Kansallisteatterin korjatulla pienellä näyttämöllä teatterikäynti vie 1950-luvulle. Eri ikäiset materiaalit tai ajallisten kerrostumat eivät juuri erotu.
Stadion paikallaan
Tarkasti ympäristöönsä sovitetun stadionin myötä hiljaisesta Tammelan kulmasta on muodostunut elävää korttelikaupunkia.
Näkemys ja muoto
Kotkan uusi tapahtumakeskus on Arkkitehtitoimisto Alan viimeisin tulkinta veistoksellisen pääjulkisivun teemasta.
Toisin tehtyjä tiloja
Erikoisesti nimetty kirja kokoaa yhteen berliiniläisen Raumlaborberlin-arkkitehtikollektiivin töitä 25 vuoden ajalta.
Kaupunkipolitiikan iso kuva
Pitkävaikutteiset globaalit ilmiöt jäävät liian usein käsittelemättä, kun puhutaan kaupungeissa tapahtuvista muutoksista.