Vastarinnan paikka
Mielenilmausten, aktivismin ja vaihtoehtoisten muistomerkkien nousu haastaa kaupunkisuunnittelijoita omaksumaan joustavamman suhteen kaupunkimaisemaan.
Ulkomaalaisena arkkitehtina Suomessa – neljä näkökulmaa
Neljä Suomeen juurtunutta arkkitehtia kertovat, millaista on suomalaisen arkkitehtuurialan arki ja mihin kannattaa satsata, jotta alasta saataisiin kansainvälisempi.
Elielin jäljillä
Eliel Saarisen julkiset rakennukset sekä Suomessa että Amerikassa on koottu englanninkielisiin kansiin.
Miten voin auttaa ulkomailta muuttanutta kollegaa?
Myös yksittäisen arkkitehdin on syytä pohtia keinoja, joilla voimme olla mukana rakentamassa inklusiivisempaa ammattialaa, kirjoittaa Arvind Ramachandran.
Lentoasemien sisäpiiriläinen
Lentoasemilla oli keskeinen merkitys osana viime vuosisadan arkkitehtuurin typologista kehitystä. Nyt niitä analysoi arkkitehti Robert Stewart – joskin pintapuolisesti.
Miten integroidun suomalaiseen työelämään?
Kielen oppiminen on ainoa tapa päästä syvällisesti sisään kulttuuriin, näkee Martino De Rossi.
Kosmopoliitin kirjoituksia
Arkkitehti Sigurd Frosterus tunnetaan muun muassa Stockmannin tavaratalon suunnittelijana, mutta hänen ajattelutyönsä ulottui oikeastaan kaikista taiteen aloista filosofiaan ja ihmiskunnan kehityskysymyksiin.
Miten arkkitehtitoimisto voi työyhteisönä tukea monikulttuurisuutta?
Monissa suomalaisissa arkkitehtitoimistoissa urakatto tulee ulkomaisille ammattilaisille usein vastaan jo alaisasemassa, kokemustasosta riippumatta, kirjoittaa Gülcan Ozan.
Nykyaikaisen ilmastoinnin kotimaista kehityshistoriaa
Seija Linnanmäen väitöskirja nostaa valokeilaan 1940-50-luvun taitteen insinöörit ja tarkastelee talotekniikkaa yhtenä keskeisenä piirteenä arkkitehtuurin modernisoitumisessa.