Keidas kosken partaalla
Vantaan Tikkurilankosken uudistetuilla ranta-alueilla punoutuvat yhteen kulttuuriympäristö ja luonto.
Kokoaan kookkaampi paviljonki
Lahden vuosi Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2021 poiki paviljongin, joka herätti aluksi ilmastonmuutoskeskustelua keskellä Helsinkiä ja toimii nyt hiljaisen juna-asemanseudun suunnannäyttäjänä.
”Metsässä käydessä on rieponut, kuinka laavut ovat tunkkaisia ja ankeita” – Retkeilevät arkkitehdit suunnittelevat nyt uudenlaista retkeilyarkkitehtuuria
Pelkistetyt retkeilyrakennelmat Tampereen seudulla ja Urho Kekkosen kansallispuistossa päivittävät retkeilyarkkitehtuurin pitkää perinnettä 2020-luvulle.
Rakenteita ja musiikkia Pariisissa
100-vuotisjuhlavuoden näyttely esittelee Iannis Xenakisin keskeisimmät saavutukset musiikin ja arkkitehtuurin saralla.
Rakkaudesta elämään
Kahdeksantoista vihkosta kokoavat yhteen Pritzker-palkitun arkkitehti Peter Zumthorin keskustelut 17 eri taiteilijan ja taitajan kanssa.
Puutarhanhoidon pimeä puoli
Hakemistomainen kirja kokoaa yhteen puutarhanhoitoon liittyviä erilaisia ilmiöitä.
Pääkirjoitus 2/2022: Muistamisen ja unohtamisen syklit
Se, mitkä rakennukset jälkipolvet muistavat ja mitä he arvostavat, on seurausta vuorovaikutteisesta prosessista, johon osallistuvat niin media, ammatilliset instituutiot kuin rakennusten ja kaupunkitilojen käyttäjät.
Mistä suomalaisessa arkkitehtuurissa vaietaan?
Mitkä näkökulmat, teemat ja kysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle arkkitehtuurikeskustelussa? Mistä ei puhuta, mitkä ovat suomalaisen arkkitehtuurin tabuja? Kysyimme kysymyksen seitsemältä arkkitehdilta ja arkkitehtuurin tutkijalta.
Unholan väki
Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.