Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?
Arkkitehtuurihistorioitsija Barnabas Calder tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja tulevaisuutta energiankäytön näkökulmasta.
Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle
Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.
Arkkitehtuuri jälleenrakennuksen politiikkana
Arkkitehtuurilla on keskeinen rooli, kun yhteiskuntaa muutetaan eli jälleenrakennetaan ekologisesti kestävämmäksi. Millaisille periaatteille uuden arkkitehtuurin tulisi rakentua?
Välitiloissa
Monimuotoiset ja joustavat kaupungit tarvitsevat suunniteltujen paikkojen lisäksi epämääräisiä välitiloja, jotka tarjoavat elinympäristöjä myös muille kuin ihmisille ja auttavat kaupunkeja muutoksiin sopeutumisessa.
Piirustuspöydällä: Alusta ympäristökeskustelulle
Maiju Suomen ja Elina Koiviston suunnittelema paviljonki tarjoaa paikan ihmisten ja muunlajisten eläinten kohtaamiselle, ympäristön havainnoinnille sekä siitä keskustelulle.
Posthumanismi ja katoavaisuuden arkkitehtuuri
Arkkitehtuurisuunnittelu ja rakentaminen voisivat ottaa oppia eläimiltä, ehdottaa Panu Savolainen.
Paluu perusteisiin
Finlandia-talon perusparannustöiden ajaksi sen viereen on noussut siirrettävä, väliaikainen kokous- ja tapahtumatila. Väistötilakonseptin juurettomuudesta huolimatta rakennus muodostaa intiimin yhteyden ympäristöönsä, kirjoittaa Lee Marable.
Pikku-Finlandian arkkitehti: ”Meillä oli sopivasti kunnianhimoa ja näyttämisen tahtoa”
Finlandia-talon peruskorjauksen ajaksi sen viereen rakennettu tilapäinen väistötila, Pikku-Finlandia, oli näytön paikka kolmelle arkkitehtiopiskelijalle.
Keidas kosken partaalla
Vantaan Tikkurilankosken uudistetuilla ranta-alueilla punoutuvat yhteen kulttuuriympäristö ja luonto.