Pääkirjoitus 1/2023: Liikkeentunnistin
Arkkitehti-lehden 120-vuotisen historian aikana kunkin ajan polttavat kysymykset ovat antaneet lehdille oman leimansa.
Avaus Elissa Aallosta
Ensimmäinen Elissa Aaltoa käsittelevä teos keskittyy tämän arkkitehdintyöhön ja jättää persoonan vähemmälle.
Monitahoinen vammaisuuden arkkitehtuurimanifesti
Esteettömyys on vammaisuuden luentana riittämätön, näkee David Gissen. The Architecture of Disability tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa vammaisuuden kautta.
Vahva teos Juha Leiviskän herkästä arkkitehtuurista
Arkkitehtuurimuseon julkaisemaa teos keskittyy arkkitehti Juha Leiviskän uraan 2000-luvulla.
Vaihtoehto: Liikkumisen arkkitehtuuri kannattaa uudistaa
Liikkumisjärjestelmän kehittäminen olisi yksi tehokas tapa torjua luontokatoa ja ilmastokriisiä, visioi Olli Hakanen.
Rakennusjäte ja eheyden myytti
Moderni arkkitehtuuri on tehnyt selkeän eron jätteen ja uuden rakentamisen välille. Jätteen käsitteen monipuolisempi ymmärtäminen voisi auttaa hahmottamaan paremmin nykyisiä purkamisen ja säilyttämisen kysymyksiä, pohtii Ella Müller.
Rakennussuojelua muodon vuoksi
Rakennussuojelu keskittyy tällä hetkellä liikaa julkisivujen suojeluun, mikä ei oikeastaan ole rakennussuojelua alkuunkaan, pohtii Erkki Mäkiö.
Tekno ja roso
Pitkän odotuksen jälkeen tanssitaide on saanut näyttämön Helsinkiin Kaapelitehtaan yhteyteen. Tanssin talo on entisessä tehtaassa toimivan kulttuurikeskittymän ensimmäinen uudisrakennus.
Liikepalatsin monta elämää
Monesti muokattu Mikonkatu 7 on yksi Helsingin kerrostuneimpia rakennuksia. Uusin korjaus lainaa vahvasti menneestä mutta tulkitsee aiheita nykyarkkitehtuurin keinoin.