Vaihtoehtoja betonirakennusten purkubuumille
1960- ja 70-lukujen rakennuksille olisi tarjolla purkamisen lisäksi useita mahdollisia tulevaisuudenkuvia.
Pääkirjoitus 4/2023: Metsän tulkitsija
Reima Pietilä on helppo nähdä edelläkävijänä ajattelutavalle, joka huomioi luonnon samanarvoisena tekijänä ihmisen kanssa, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Kirjoituskokoelma paljastaa, että 1970-luku on ymmärretty liian ahtaasti
Lähiöiden harmaiden betonimöhkäleiden lisäksi 1970-luvulla syntyi kauaskantoisia uudistuksia suomalaiseen rakentamiseen ja varsinkin sitä ohjaavaan ajatteluun.
Millaista on tulevaisuuden kiinnostava puuarkkitehtuuri?
Mikä on puuarkkitehtuurin kiinnostavin kehityssuunta tällä hetkellä? Kysyimme puun parissa työskenteleviltä arkkitehdeilta, millaisesta puuarkkitehtuurista he haaveilevat.
Venetsian biennaalin punaisena lankana hahmottuu tarina menneisyydestä ja tulevasta
Ensimmäistä kertaa Venetsian arkkitehtuuribiennaalin historiassa huomion kohteeksi nousee Afrikka.
Lähiluonto – konfliktin vai huolenpidon kohde?
Kaupunkirakenne tiivistyy usein lähimetsien kustannuksella, mikä ei aina miellytä asukkaita saati ole ekologisesti kestävää. Toisiinsa kietoutuneisiin ongelmiin voi etsiä ratkaisua laajentamalla huolenpidon piiriä ihmistä laajempaan maailmaan.
Kysymyksiä biennaalista
Venetsian arkkitehtuuribiennaalista voi löytää niin itse biennaali-instituutioon kuin kestävän kehityksen nimissä tehtyihin teknologiaratkaisuihin kohdistuvaa kritiikkiä.
Käsite: Moratorio – ”Mitä jos kaikki tavanomaisen rakentamisen resurssit siirrettäisiin uusien tapojen kehittämiseen?”
Moratorio on erityisen ajankohtainen käsite nyt, kun keskustelu modernin rakennuskannan kohtalosta käy kiivaana.
Ruotsista mallia lähiöiden kehittämiseen
Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät on usein sivuutettu suomalaisia lähiöitä uudistettaessa. Ruotsin uudistushankkeet tarjoavat toisenlaisen esimerkin.