Suomalainen (post)modernismi?
1980-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Simo ja Käpy Paavilainen, Jyrki Tasa sekä Reijo Jallinoja avaavat, mitä postmodernismi heille aikanaan tarkoitti ja tarkoittaa nyt.
Vastuullisuus ei ole enää valinta
Uusi EU-direktiivi tekee näkyväksi, että vastuullisuus on ympäristövaikutuksia laajempi asia ja koskettaa meitä kaikkia.
Miksei Suomi näy maailmalla?
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.
Suuntana Yhdysvallat? – Keskustelemassa Arkkitehtitoimisto Ala
Arkkitehtitoimisto Ala on suunnitellut rakennuksia eri puolille Eurooppaa, mutta Yhdysvaltoihin he eivät ole toteuttaneet yhtään rakennusprojektia. Miksi?
Miten suomalainen arkkitehtuuriala eroaa Yhdysvalloista?
Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.
Globaalin etelän suunnittelijat
Suomalaisarkkitehtien työ kehitysyhteistyön parissa on ollut runsaampaa kuin mitä tähän asti on ymmärretty.
Huokoiset rajat
Japanista löytyy tiloja, joissa luonto ja kulttuuri kietoutuvat erottamattomasti yhteen.
Ajan koettelema
Mitä arkkitehdin päässä liikkuu, kun projektin toteuttaminen vie peräti 18 vuotta? Meanderin suunnittelijat kertovat, miten tavoite pidetään kirkkaana mielessä.
Kiinan kolmas
Nanchangin oopperatalo on miljoonakaupungin uuden kaupunginosan keskus ja PES-Arkkitehtien kolmas kulttuurirakennus Kiinassa.