Miten arkkitehtitoimisto voi työyhteisönä tukea monikulttuurisuutta?
Monissa suomalaisissa arkkitehtitoimistoissa urakatto tulee ulkomaisille ammattilaisille usein vastaan jo alaisasemassa, kokemustasosta riippumatta, kirjoittaa Gülcan Ozan.
Nykyaikaisen ilmastoinnin kotimaista kehityshistoriaa
Seija Linnanmäen väitöskirja nostaa valokeilaan 1940-50-luvun taitteen insinöörit ja tarkastelee talotekniikkaa yhtenä keskeisenä piirteenä arkkitehtuurin modernisoitumisessa.
Mitä arkkitehti voi oppia muiden maiden työkulttuureista?
Suomessa suunnitteluhankkeiden toteutusprosessi on erittäin standardisoitu ja lakiin sidottu. Intiassa taas asioita pallotellaan paljon edestakaisin työmaan ja suunnittelupöydän välillä, mikä korvaa standardisoinnin puutteen, vertaa Sudar Oli Gunasekaran.
Suomalainen (post)modernismi?
1980-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Simo ja Käpy Paavilainen, Jyrki Tasa sekä Reijo Jallinoja avaavat, mitä postmodernismi heille aikanaan tarkoitti ja tarkoittaa nyt.
Vastuullisuus ei ole enää valinta
Uusi EU-direktiivi tekee näkyväksi, että vastuullisuus on ympäristövaikutuksia laajempi asia ja koskettaa meitä kaikkia.
Miksei Suomi näy maailmalla?
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.
Suuntana Yhdysvallat? – Keskustelemassa Arkkitehtitoimisto Ala
Arkkitehtitoimisto Ala on suunnitellut rakennuksia eri puolille Eurooppaa, mutta Yhdysvaltoihin he eivät ole toteuttaneet yhtään rakennusprojektia. Miksi?
Miten suomalainen arkkitehtuuriala eroaa Yhdysvalloista?
Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.
Globaalin etelän suunnittelijat
Suomalaisarkkitehtien työ kehitysyhteistyön parissa on ollut runsaampaa kuin mitä tähän asti on ymmärretty.