Arkkitehti-lehti ja Arkkitehtiuutiset yhdistyvät vuonna 2025
Arkkitehti-lehden päätoimittajana jatkaa Kristo Vesikansa, ja ensi vuonna lehdessä käsitellään muun muassa asumista ja modernin rakennusperinnön tilaa.
Vuonna 2025 Arkkitehti-lehden historiassa on käsillä suuri muutos, kun toinen Arkkitehtiliiton kustantama lehti, Arkkitehtiuutiset, yhdistyy lehteen.
Yhdistymisen taustalla on tavoite parantaa Arkkitehtiliiton kustantamien lehtien kannattavuutta ja kirkastaa niiden brändiä. Uudistus vapauttaa tilaa myös verkkosisältöjen kehittämiseen: jatkossa lehti on vahvemmin läsnä myös digitaalisesti ja voi tarttua keskusteluttaviin arkkitehtuurin ilmiöihin entistä ajankohtaisemmin.
Arkkitehtiliiton liittovaltuusto päätti joulukuun kokouksessaan hankkeen etenemisestä. Uudet verkkosivut julkaistaan syksyllä 2025, ja uudistettu printtilehti alkaa ilmestyä vuoden 2026 alusta.
Lehdillä on yhteinen historia, sillä Arkkitehtiuutiset erkani Arkkitehti-lehdestä 1940-luvun lopulla useammin ilmestyväksi tiedotuslehtiseksi. Vuosikymmenten kuluessa Arkkitehtiuutisista on kehittynyt oma itsenäinen julkaisunsa, joka on käsitellyt erityisesti arkkitehtien työhön liittyviä ajankohtaisia asioita.
Ajankohtaisen verkkosisällön rinnalla printtilehdessä käsitellään edelleen myös ajattomampia teemoja. Vuonna 2025 printtilehti ilmestyy viisi kertaa, ja teemoina ovat Kaupunkimaisema (14.2.), Uudistuva asuminen (13.3.), Esikaupunki (23.5.), Moderni rakennusperintö (5.9.) ja Uudet visiot (14.11.).
Lehden päätoimittajana jatkaa Kristo Vesikansa, jonka Arkkitehtiliiton hallitus valitsi marraskuussa uudelle kolmivuotiskaudelle. Vesikansa on toiminut Arkkitehti-lehden päätoimittajana vuodesta 2021. Hän jatkaa myös Arkkitehtiuutisten päätoimittajana lehtien yhdistymiseen saakka.
Mitä on luvassa, Kristo?
Lehtiuudistus on todella suuri muutos Arkkitehtiliiton julkaisupolitiikassa, ja ymmärrämme sen herättävän myös epäilyjä lukijoidemme parissa. Arkkitehtiuutisten lakkauttamisen myötä liiton julkaisemien printtilehtien määrä vähenee, mutta uskomme, että pystymme korvaamaan sen lisäämällä ajankohtaista verkkosisältöä. Tähän saakka olemme olleet sidottuja printtilehtien ilmestymisrytmiin, ja uudistus tarjoaa mahdollisuuden tarttua ajankohtaisiin asioihin paljon nykyistä ketterämmin. Lisäksi verkko mahdollistaa vuorovaikutteisuuden ja uudenlaisia mediasisältöjä, kuten podcastit, joista uskomme olevan paljon iloa nykyisille ja uusille lukijoille.
Miten kaksi näin erilaista lehteä sulautetaan yhden brändin alle?
Vaikka Arkkitehdilla ja Arkkitehtiuutisilla on ollut erilaiset profiilit, on molemmissa lehdissä itse asiassa ollut paljon juttuja, jotka olisivat sopineet lähes yhtä hyvin toiseenkin julkaisuun. Siksi uskomme, että pystymme sisällyttämään uuteen mediakonseptiin molempien lehtien kiinnostavimmat puolet ja tekemään ajankohtaista, analyyttistä ja monipuolista arkkitehtuurijournalismia. Tarkoituksemme myös painottaa printtilehdessä ja ark.fi-verkkosivulla hieman erilaisia sisältöjä ja näkökulmia.
Mikä uudistusprojektissa on ollut kiinnostavinta?
Kaksivuotisen valmistelun aikana olemme keränneet monessa vaiheessa lukijoiden, Arkkitehtiliiton jäsenten ja luottamushenkilöiden näkemyksiä lehdistä ja niiden tulevaisuudesta. Näiden kyselyiden ja keskusteluiden kautta itselleni on kirkastunut, miten suuri merkitys molemmilla lehdillä on arkkitehtikunnalle. Toisaalta projektin aikana on ollut pakko jatkuvasti kyseenalaistaa omia käsityksiään ja oletuksiaan lehdistä, niiden tekemisestä ja arkkitehtuurimediasta laajemminkin. ↙
Kuvassa: Kristo Vesikansa