IlmoitusAdvert
Julkaistu lehdessä 5/2024 - Rajojen ylityksiä
Mitä arkkitehti voi oppia muiden maiden työkulttuureista?
Suomessa suunnitteluhankkeiden toteutusprosessi on erittäin standardisoitu ja lakiin sidottu. Intiassa taas asioita pallotellaan paljon edestakaisin työmaan ja suunnittelupöydän välillä, mikä korvaa standardisoinnin puutteen, vertaa Sudar Oli Gunasekaran.
Olen suorittanut tutkinnon ja työskennellyt arkkitehtina sekä Intiassa että Suomessa. Seuraavassa on joitakin havaintojani näiden maiden työkulttuurien eroista:
Suomessa arkkitehti on estetiikan asiantuntija, kun taas Intiassa arkkitehti on yleisemmin tilasuunnittelu- ja toteutusprosessin johtaja. Arkkitehti mahdollistaa eri järjestelmien ja palveluiden jatkuvan koordinoinnin siten, että päästään toivottuun lopputulokseen. Tämä vastaa pääsuunnittelijan roolia Suomessa, paitsi että sitä odotetaan jokaiselta projektissa mukana olevalta arkkitehdilta, sillä vastaavaa roolia ei ole Intiassa.
Intiassa arkkitehdit ja muiden alojen asiantuntijat käyvät suunnitteluprosessin aikana aktiivista ja sujuvaa vuoropuhelua. Kysymysten esittäminen ja neuvotteleminen ovat normi, jotta lopputuloksesta tulisi parempi. Rakentamisen standardeja on kyllä olemassa, mutta laki ei sido niiden noudattamiseen. Niinpä lopputuotteen laatu on projektikohtaista. Suomessa neuvotteluja käydään harvemmin, ja ne ovat jäsennellympiä. Tällainen lineaarinen rakenne voi nostaa kynnystä esittää kysymyksiä muille asiantuntijoille. Sosiaalinen paine on joskus niin kovaa, että kysymyksen esittäminen koetaan toisen henkilön asiantuntemuksen kyseenalaistamisena.
Suomessa toteutusprosessi on erittäin standardisoitu ja lakiin sidottu. Tästä seuraa odottamattomasti ja mahdollisesti ei-toivotusti se, että prosessi jakautuu vertikaalisesti paloiksi – viitesuunnitelmaan, asemakaavaan, hankesuunnitelmaan, rakennussuunnitteluun, toteutussuunnitteluun ja lopulta toteutukseen. Tällaisessa prosessissa tieto kulkee lineaarisesti eivätkä osallistujat kommunikoi sujuvasti ja joustavasti, mikä voi joskus aiheuttaa ongelmia. Intiassa asioita pallotellaan paljon edestakaisin työmaan ja suunnittelupöydän välillä, mikä saa kunkin projektin etenemään orgaanisesti ja korvaa standardisoinnin puutteen.
Suomessa arkkitehdit voisivat ehkä vaikuttaa enemmän lopputulokseen, jos he kommunikoisivat ja esittäisivät kysymyksiä vapaammin. ↙
SUDAR OLI GUNASEKARAN on arkkitehti, joka on kiinnostunut arkkitehtuurin koulutuksen ja käytännön yhdistävistä teemoista.