IlmoitusAdvert
Julkaistu lehdessä 2/2024 - Aine ja äly
Vakuuttavampia suunnitelmia tekoälyn avulla
Rutiinityön delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin, kirjoittaa Niko Kautonen.
Käytän työssäni lähes päivittäin tekoälyä. Kokemukseni perusteella tekoälystä on eniten hyötyä suuremmissa, useamman korttelin kokoisissa aluesuunnitteluhankkeissa, joissa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja on satoja ja optimaalisen vaihtoehdon löytämiseen menisi todella paljon aikaa. Olen pyrkinyt yhdessä hankkeiden muiden osapuolten kanssa ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia tekoälyä suunnittelun tukena käyttäen. Olen luonnostellut sopivaa mittakaavaa ja rakennusoikeuden määrää suunnittelualueelle ja tutkinut, saavatko piha- ja viheralueet riittävästi valoa ja tilaa, muodostuuko korttelien oleskelualueille tuulitunneleita tai kuinka paikoitus tulisi järjestää.
Tekoälyn tuottama lisäarvo näkyy eri sidosryhmien ja suunnittelijoiden välisen kommunikaation, vuorovaikutuksen ja päätöksenteon tehostumisena. Sen käyttö on tällä hetkellä keskittynyt pääosin suunnitteluprosessin alkuvaiheisiin, jolloin tehdään projektien isoimmat ja kriittisimmät päätökset. Suunnittelijat voivat luoda samanaikaisesti useita karkeita suunnitelmia ja arvioida esimerkiksi yleissuunnitelman maankäytöllisiä tavoitteita saatavilla olevien tietojen perusteella. Lisäksi ratkaisujen vaikutuksia on mahdollista tarkastella välittömästi, jolloin suunnitelman toimivuus on helpommin perusteltavissa päätöksenteossa.
Isoissa aluesuunnitteluhankkeissa sidosryhmien määrä voi olla suuri, ja suunnittelulle on asetettu usein ristiriitaisiakin tavoitteita. Tekoälyn avulla ei tietenkään ratkaista ongelmaa sormia napsauttamalla, vaan vaaditaan kompromissikykyä ja ymmärrystä suunnitteluun liittyvistä realiteeteista. Teknologialla voidaan kuitenkin ketterästi visualisoida erilaisten tavoiteskenaarioiden vaikutuksia, eli kun painotetaan tiettyä tavoitetta, on se aina jostakin muusta tavoitteesta pois. Mielestäni hienointa tässä on se, että parhaimmillaan tekoälyavusteinen analytiikka lisää suunnittelun faktapohjaisuutta ja antaa enemmän tilaa arvopohjaisille keskusteluille – asioille, joihin tekoäly ei ainakaan vielä osaa tietääksemme vaikuttaa.
Parhaimmillaan tekoälyavusteinen analytiikka lisää suunnittelun faktapohjaisuutta ja antaa enemmän tilaa arvopohjaisille keskusteluille.
Rutiininomaiseen laskentaan liittyvän kasvavan työmäärän delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin. Alkuvaiheen työmäärä lisääntyy, mutta se on perusteltua, koska silloin suunnittelun suuntaviivoja on vielä suhteellisen helppoa ja edullista muuttaa verrattuna myöhempiin vaiheisiin.
Tekoälyn käyttöön liittyy useita ongelmia, ja on tärkeää tiedostaa ne. Maailmalla on tehty paljon havaintoja siitä, että tekoälymallit ovat puolueellisia, koska niitä opetetaan tietynlaisella datalla. Tämä on perustavanlaatuinen eettinen riski tekoälyn käytössä. Suunnittelijan tulee siksi ymmärtää, mitä asioita tekoälyllä halutaan ratkaistavan, mistä tekoälyn tuottama aineisto koostuu, millaisia lähtöarvoja siihen on käytetty ja mitä tulokset käytännössä tarkoittavat. On tärkeää osata analysoida tekoälyn koostamaa tietoa kriittisesti. Tekoäly ei ota kantaa siihen, mikä tietomäärä minkäkin hankkeen kohdalla on riittävä, jotta hanketta voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. Ammattikuntamme vastuu päätöksenteosta ja suunnittelualueeseen perehtymisestä sekä hyvä yleiskäsitys syy- ja seuraussuhteista korostuvat siis entisestään.
Tekoäly ei ole teknologia, joka ratkaisee kaikki kaupunkisuunnittelun ongelmat. Sen avulla voidaan kuitenkin tehdä valistuneempia ja tietoisempia päätöksiä siitä, millaisten asioiden priorisointi ja millaiset ratkaisut johtavat laadukkaampaan lopputulokseen. Tekoälyllä tuotetuilla analyyseilla ei ole tarkoitus poistaa suunnittelijalta päätäntävaltaa, vaan ne toimivat varmennustyökaluna, jolla voidaan todentaa suunnitelman toimivuutta.
Luotan itse siihen, että jo alkuvaiheessa hyvin perusteltu ja eri näkökulmia huomioiva suunnitelma tuottaa vakuuttavampaa ja laadukkaampaa rakennettua ympäristöä. Sillä on myös positiivinen vaikutus rakennetun ympäristön sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään kehitykseen. Sellaisen suunnittelun takana on helppo seistä. ↙
NIKO KAUTONEN on arkkitehti ja tekee väitöstutkimusta tekoälyn käytön mahdollisuuksista ja haasteista kaupunkisuunnitteluprosessien eri vaiheissa.