Julkaistu lehdessä 1/2024 - Kaupungin sydän
Senaatintorin uudet valaisinpylväät väistävät katsetta
Senaatintorin valaisinpylväät on suunniteltu poikkeuksellisen huolella, vaikka kenenkään ei ole tarkoitus huomata niitä.
Talvisena iltana Helsingin Senaatintorilla on kutkuttavan hämärää. Aakean aukion keskellä Aleksanteri II:n patsaan ympärillä kajastavat himmeät lyhdyt, mutta muuten valoa on vain reunojen reiteillä. Hieman tällaista kaupungissa oli ehkä sata vuotta sitten – paitsi ympäröivät julkisivut tuskin hehkuivat pehmeässä valossa.
Senaatintorin valaisinpylväät
Futudesign / Iikka Airas, Auvo Lindroos, Teemu Seppänen
Sijainti Helsinki
Valmistuminen 2023
Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →
Hallittu tunnelma on peräisin uusimmasta valaistussuunnitelmasta, jota Senaatintorille alettiin hahmotella vuonna 2013. Torin historian monista valaisimista viimeisimmät, 1980-luvun romanttiset pallovalaisimet kaarien päissä, saivat tehdä tietä taas uudelle ihanteelle, kun uusista valaisinpylväistä päätettiin järjestää suunnittelukilpailu vuonna 2018. Nykyisin valaistaan mieluummin kohteita kuin kokonaisia alueita, selittää kaupunkiympäristön valaistuspäällikkö Marjut Kauppinen. Visiona oli, että ”pimeällä pystyisi mieluummin hahmottamaan torin tilan, kuin että siellä olisi yksittäisiä omituisia valonlähteitä.”
Vaatimuksia pylväille riitti: niiden tuli valaista niin katu kuin ympäröivien rakennusten julkisivut sekä olla tarpeeksi vankkoja kantamaan raitiolinjojen virtajohtimet. Niihin sijoitettaisiin myös sähköpisteitä tapahtumia varten ja tietoliikenteen tukiasemia. Vaikka pylväiden tuli sopia historialliseen ympäristöön, niiden ei haluttu kilpailevan esimerkiksi empirerakennusten pylväikköjen tai listoitusten kanssa.
Futudesignin voittajapylväs haarautuu yläpäässä sakaroiksi, jotka suuntaavat led-valoa kävelyreiteille ja julkisivuihin. Äärikäytännöllisen muodon ainoa symbolinen ele on varren leikkausmuoto, tasasakarainen risti, joka on suunnittelijoiden mukaan viittaus Tuomiokirkon pohjapiirrokseen. Yhtä lailla ristimuoto ohentaa ja keventää pylvään vartta, ja sen voi nähdä myös lujuuden ja materiaalikäytön optimointina.
Aukiota säntillisesti reunustavat pylväät väistävät katsetta etenkin pimeän aikaan ja toimivat kuin kulisseissa puurtava teatteritekniikka: yhdessä Helsingin suosituimmista turistikohteista pääosa on annettu klassistisen aukion suureellisen hiljaiselle esitykselle. ↙