IlmoitusAdvert
Julkaistu lehdessä 5/2023 - Tuunaus
Uusin silmin: Koulutuskeskus Vuoranta
Alkon entinen koulutuskeskus Helsingin Vuorannassa seisoi pitkään tyhjillään. Rakennus on korjattu hiljattain seniorikeskukseksi.
Uusin silmin -palstalla tarkastellaan lehdessä aiemmin julkaistuja kohteita ja ideoita uusista näkökulmista.
Koulutuskeskus Vuoranta (Oy Alko Ab:n koulutuskeskus Vuoranta)
Helmer Stenros
Helsinki
1970
Kun arkkitehti Helmer Stenros joitakin vuosia sitten näki Vuorannan entisen koulutuskeskuksen rapistuneena ja tyhjillään Meri-Rastilan rannassa, olivat hänen ensiaatoksensa synkeät.
”Puretaan saman tien koko rakennus”, tuumi Stenros.
Hänen suunnitelmiensa pohjalta toteutettu koulutuskeskus oli avannut ovensa vuonna 1970, mutta 2010-luvun loppuun mennessä tilat olivat seisseet tyhjillään jo lähes vuosikymmenen. Pihan kasvillisuus rehotti, ja huoltamatta jätettyjen kiinteistöjen kunto oli romahtanut.
Nyt 93-vuotias Stenros on saapunut jälleen tutulle tontille. ”En olisi voinut kuvitella parempaa käyttöä rakennukselle”, hän huokaa. Uusi aikakausi Vuorannassa on juuri alkanut, sillä alkuvuodesta 2023 toimintansa tiloissa aloitti vanhusten palvelutalo Villa Vuoranta.
Autioituminen
Vuorannan autioitumiseen vaikuttivat yhtä lailla muutokset Suomen alkoholipolitiikassa kuin mutkikkaat käänteet kiinteistöjen omistussuhteissa.
Koulutuskeskus syntyi aikana, jolloin asenteiden ja arvojen muutos johti alkoholilainsäädännön keventämiseen. Vuonna 1969 keskioluen myynti vapautettiin Alkon monopoliaseman alta ja mietojen alkoholijuomien tarjontaa lisättiin runsaasti, mikä johti alkoholin kokonaiskulutuksen kasvuun.
Alkon toimintaan nähtiin kuuluvan keskeisesti valistaminen alkoholinkäytön vaikutuksista sekä tutkimus- ja terveyskasvatustoiminta. Työntekijöille järjestettiin koulutustilaisuuksia, joiden kasvavaan määrään Vuorannan uudet tilat vastasivat.
Merkittävän käänteen suomalaiseen alkoholipolitiikkaan toi Suomen EU-jäsenyys vuonna 1995, jolloin alkoholilaki päivitettiin eurooppalaisen mallin mukaiseksi ja alkoholi vapautettiin kilpailulle. Vaikka vähittäismyyntimonopolin säilyttäminen sallittiin Suomessa sosiaali- ja terveyspoliittisin perustein, Alkon monopoliasema väistyi muuten, ja myös resurssit Vuorannan toimintaan kuihtuivat.
Vuoranta tontteineen siirtyi valtion kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteelille, joka myytiin myöhemmin Spondalle. Vuosituhannen vaihteessa tiloja vuokrattiin hotellitoimintaan, kunnes Vuoranta siirtyi vuonna 2009 yksityishenkilön omistukseen. Tilat tyhjenivät moneksi vuodeksi. Vuonna 2015 Vuorannassa toimi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, mutta sitten hiljeni jälleen.
Kehityspainetta hapertuville rakennuksille loi vuonna 2018 luonnosteltu asemakaavamuutos, jossa ympäröiville tonteille suunniteltiin mittavaa asuinrakentamista.
Vuorannalla oli kuitenkin suuri etu: alue oli suojeltu vuoden 2005 asemakaavassa rakennus- ja puutarhataiteellisesti merkittävänä kokonaisuutena. Suojelumerkintä velvoitti, että kiinteistöjen tulevaisuus oli taattava, eikä ranta-alueiden kehittäminen pääsisi kunnolla etenemään sitä ennen.
Läpimurto tapahtui vuonna 2021, kun kiinteistökehitysyhtiö Guud Invest osti Vuorannan päärakennuksen, ja korjaustyöt lähtivät käyntiin ripeällä aikataululla. Korjauksen aikana omistajaksi siirtyi Evli Pankin hoivakiinteistörahasto Evli Healthcare I.
Suuri urakka
Korjaus ei ollut helppo. Päärakennuksen alkuperäinen teräsbetonirunko on tehty paikalla valaen, ja pitkät seinä-palkkilinjat ovat kantavia. Rakenteita rytmittää kolmen metrin moduulirakenne, johon uusi suunnitelma oli sovitettava. Korjausurakan arkkitehtisuunnittelusta vastannut Marko Salo Avarc Arkkitehdeilta kertoo, että rakennuksen runkoa jouduttiin syventämään sisäpihan puolelle, jotta tilaajan toivoma neliömäärä huoneissa olisi täyttynyt. Kellarissa oli paljon ikkunattomia tiloja, jotka purettiin. Rakennuksessa oli myös pahoja kosteusvaurioita.
”Rakennuksesta jouduttiin riisumaan kaikki. Lopussa seisoi vain lohduton betonirunko, kun kontaminoituneet villat oli siivottu pois”, muistelee Salo korjausurakkaa.
Salon mukaan suurimmat haasteet tulivat talotekniikan sovittamisesta. ”Tekniikka piti saada piilotettua ja kuljetettua pitkien palkkien lomassa vanhoja reikiä hyödyntäen, ja samalla oli säilytettävä järkevä huonekorkeus”, hän luonnehtii ja arvioi, ettei Vuorannan kaltaista väljää rakennusta rakennettaisi enää nykypäivänä. ”Aulatilat ovat hyvin suuria, ja julkisivussa on elementtejä, joilla ei ole rakenteellista merkitystä.”
Innoittajana luonto
Helmer Stenrosin ensimmäisissä luonnoksissa rakennuksen kantavien rakenteiden piti olla kokonaan tiiltä, mutta liiaksi kasvaneita kustannuksia karsittiin. Tilojen laajuus haluttiin säilyttää, mutta moni tiilinen osa toteutettiin betonisena. ”60-luvulla ei mietitty sitä, kuinka kauan rakennuksen tulisi kestää”, Stenros muistelee.
Sen sijaan tilaajalle oli tärkeää säilyttää tontin vanhat männyt, jotka toimivatkin innoittajana alkuperäisen sisustussuunnitelman tehneelle Pirkko Stenrosille. Sisustussuunnittelulla oli merkittävä rooli. Arkkitehti-lehden (4/1973) Vuorantaa käsittelevän artikkelin mukaan ”[s]isustuksella oli saatava aikaan se, mitä karsimisessa oli jouduttu poistamaan.” Pirkko Stenrosin suunnitelmassa sisätilojen väritys sovitettiin ympäröivään luontoon, ja valkoisia pintoja vältettiin. Materiaalivalinnat olivat pehmeitä ja lämpimiä.
Vuoranta oli jo aikanaan arvostettu arkkitehtuurikohde, jota esiteltiin kuluvan vuosikymmenen rakennushankkeiden parhaimmistoa esittelevässä vuoden 1976 Suomi rakentaa -näyttelyssä. Helmer Stenros pyrki alkuperäisessä suunnitelmassaan säilyttämään ympäröivää luontoa mahdollisimman paljon, ja tavoitteena oli luonnon jatkuminen rakennuksen rinnalla ja sen siipien välissä, selviää Marianna Heikinheimon tekemästä rakennushistoriallisesta selvityksestä. Vuorannan tilat suunniteltiin joustaviksi, ja rakennuksen tuli tarjota mahdollisuus toiminnan laajentumiselle – sommitteluratkaisua Stenros itse kuvailee ”avoimeksi muotojärjestelmäksi”.
Vuorannan luonnonkaunis tontti ja rakennuksen avarat tilat viehättivät niin ikään kohteeseen vuokrasopimuksen tehnyttä Hoitokoti Päiväkumpua. Päärakennus säilyi osittain suojelumerkinnän ansiosta, mutta olennaista oli myös Päiväkummun tahto herättää vanha rakennus eloon.
Päiväkummun toimitusjohtaja Anne Kangas kertoo tunteneensa kiinteistökehitysyhtiön Guud Investin toimijat jo vuosikymmenen. He olivat jo aiemmin muuttaneet yhdessä 1960-luvulla rakennetun Paloheinän kirkon hoitokodiksi, ja yhteistyötä oli luontevaa jatkaa myös Vuorannassa.
Vuorannassa korostuu, kuinka korjauksen arkkitehtuuri voi olla pienieleistä – vaikka tehdyt toimenpiteet ovat olleet valtavia. Taitavat tekijät ovat osanneet harkituin elein kunnioittaa alkuperäistä suunnitelmaa ja tarvittaessa muuntaa alun perin toiseen tarkoitukseen tehdyt tilat uuteen käyttöön.
Sisustussuunnittelutiimissä ollut Emma Johansson Studio Puistolta kertoo kokeneensa, että alkuperäisten suunnittelijoiden ajatusmaailma oli lähellä hänen omaansa, joten uusien tilojen luominen niin ikään luonnonläheisten materiaalien ja lämminhenkisten pintojen avulla tuntui luontevalta.
Taitavasti tehtyjä tiloja
Korjauskohteena Vuoranta on sikäli erityinen, että tavoitettavissa on ollut rakennuksen alun perin suunnitellut arkkitehti. Vuorannan varsinaisessa korjaussuunnittelussa Helmer Stenros ei tosin ollut mukana, minkä Marko Salo kertoo johtuneen korjausurakan sanelemasta tiukasta aikataulusta. Tiedossa oli, että Stenros oli puoltanut aiempien suunnitelman merkittävästi raskaampiakin muutoksia rakennuksen hahmoon.
Ensi kertaa Stenros asteli uudistuneeseen Vuorantaan korjaustöiden valmistuttua. Hän kertoo olevansa tyytyväinen rakennuksen ensimmäiseen korjauskerrostumaan. ”Arvostan Vuorannan suunnittelijoita rakennuksen ulkoasun säilyttämisestä ja sisätilojen mukauttamisesta vanhan rakennusrungon mitoitukseen”, hän kuvailee uutta palvelutaloa.
”Jos vieressä oleva osa saataisiin vielä mukaan, niin toteutuisi suunnittelemani alkuperäinen kokonaisuus”, Stenros pohtii.
Hän viittaa huonokuntoiseen saunarakennukseen, joka tulee vastaan rantaa kohti kuljettaessa. Se jäi edelliselle omistajalle. Tämä on osasyy sille, miksi Vuorannan kaikki rakennukset eivät olleet mukana korjausurakassa. Saunan ja viereisen majoitusrakennuksen kohtaloa käsitellään lähiaikoina kaavoituksessa.
Marko Salo ja Emma Johansson kertovat voivansa seistä hyvin Villa Vuorannan lopputuloksen takana. Useamman arkkitehdin suunnitelmaan jättämän jäljen Johansson ja Salo kokevat vahvuudeksi. ”Eri tekijöiden luoma kerroksellisuus on mielenkiintoista”, pohtii Salo. Johansson muistuttaa, että vanhojen rakennusten parissa työskentelystä voi oppia myös uutta. ”Vuorannassa on taitavasti tehty tiloja. Samalla oppii myös itse.”
Yhä useammalla suunnittelijalla on ratkottavanaan korjausrakentamisen kysymyksiä ja ristiriitoja, kun talouden suhdannevaihtelut heijastuvat myös rakennusteollisuuteen ja jarruttavat uudistuotantoa, moderni rakennuskanta tulee korjausikäänsä, ja rakentamisen ympäristöhaitat tiedostetaan yhä paremmin.
Helmer Stenros antaa vielä vinkin nuoremmille sukupolville: jokainen nuori arkkitehti joutuu katsomaan, mitä on ennen tehty ja hakemaan niistä parhaat palat. Uudistuneen Vuorannan tiloista hän toteaa:
”Jotain siinä on, että on yhdistetty vanhaa ja uutta.” ↙
ELLA KAIRA
Arkkitehti, joka tutkii kaupunkitilan muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä nykypäivän moderneissa kaupungeissa. Hän on yhteisölähtöiseen suunnitteluun keskittyvän Vokalin toinen perustaja ja osa You Tell Me -kollektiivia.