Julkaistu lehdessä 5/2023 - Tuunaus

Kohdearvio

Pikkukaupungin ylpeys

Harri Hautajärvi

Taidemuseo Tammisaaressa osoittaa, että arkkitehtuurilla on osansa pienten paikkakuntien elinvoiman lisäämisessä.

Huhtikuussa avattu taidemuseo Chappe on lisännyt matkailijoiden määrää Tammisaaressa, yhdessä Suomen vanhimmista ja parhaiten säilyneistä puukaupungeista. Tämä todistaa mahdollisuudesta tuoda pienille paikkakunnille elinvoimaa laadukasta kulttuuritarjontaa ja arkkitehtuuria yhdistämällä. Taiteen ohella Chappessa kiinnostaa omaperäinen, yksityiskohtiaan myöten taitavasti suunniteltu ja toteutettu rakennus.

Chappe on yksityisen taidesäätiön perustama ja ylläpitämä taidemuseo, joka tullaan lahjoittamaan Raaseporin kaupungille säätiön jatkaessa osittaisena rahoittajana. Säätiö on hoitanut myös museon rakennuttamisen. Se järjesti vuonna 2018 arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka voitti JKMM Arkkitehdit.

Suunnittelutehtävä oli vaativa: ahdas tontin kulma kulttuurikorttelissa, jossa on entuudestaan Raaseporin museon rakennuksia ja nykytaidetta esittelevä Galleria Elverket. Ympärillä on suojeltua kaupunkirakennetta ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. 

Lopputuloksena on moderni ja omintakeinen rakennus, joka muodostaa harkitun kontrastin ympäristön vanhoille taloille, mutta asettuu kokonsa ja puuverhouksensa ansiosta osaksi pienimittakaavaista ja pienipiirteistä puukaupunkia. Chappen muodoissa on epäsäännönmukaisuutta, aivan kuten Tammisaaren vanhan kaupungin vapaamuotoisessa, keskiaikaista rakentamisperinnettä noudattavassa katuverkossakin. Rakennus on ulospäin kulmikas ja veistoksellinen. Pohjamuotona on neljäkäs eli salmiakki, mistä syntyy sekä jännittäviä sisätiloja että jännitteisyyttä kaupunki- ja pihanäkymiin.

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Taidemuseon sisäänkäynti avautuu kadulle kutsuvasti, ja pieni aula näkyy ulos lasiseinän läpi. Aulassa on hiomattomista graniittilaatoista ladottu lattia, puurimoitetut seinät sekä kalusteita, jotka on tehty tontilta kaadetuista puista. Aulan kattoa verhoaa ja tilaa valaisee Petri Vainion taidokas ja omaperäinen, noin 35 000 terässäleestä koostuva teos Spegling, joka väreilee ja kimaltelee ilmavirran liikuttamana lumoavasti kuin puiden lehvästö. Kyseessä on harvinaisen onnistunut esimerkki modernin arkkitehtuurin ja taiteen elimellisestä yhdistämisestä, kuten Vainion aiemmatkin teokset JKMM:n suunnittelemissa rakennuksissa. Chappen kiinteisiin taideteoksiin kuuluu myös muun muassa Karin Widnäsin Havet, joka muodostuu portaikon sivuseinän sinisävyisistä, akvarellimaisista keramiikkalaatoista.

Chappessa on näyttelysaleja kolmessa tasossa, ja ne ovat muunneltavissa varta vasten suunnitellun väliseinäjärjestelmän avulla. Aulasta voi laskeutua puoli kerrosta alaspäin monikäyttötilaan, joka avautuu suuren ikkunan kautta sisäpihalle. Kapeasta portaikosta pääsee ylimpään kerrokseen sekä pihan alle ulottuvaan kellarikerrokseen, josta on puhkaistu kulkuyhteys Raaseporin museon päärakennukseen. Maanalaiseen näyttelytilaan tuo luonnonvaloa pihan keskellä seisova kattoikkuna.

Ylimmässä kerroksessa on museon kaksi tärkeintä näyttelysalia. Pienuudesta huolimatta niissä on valoisa ja avara tunnelma, sillä tilat ovat korkeita ja niihin tulvii valoa sekä sivulta että ylhäältä. Valoisuutta lisää lattian lähes valkoinen väripinnoite. Suuremmassa salissa on iso erkkeri, joka houkuttelee istahtamaan puupenkille katsomaan kaupunkinäkymää, ja pienemmästä salista avautuu näkymä kadulle. Valolle herkkiä teoksia esille pantaessa ikkuna-aukkoihin kiinnitetään pimennysverhot.

Chappe on tehty puusta ja betonista. Rungolle on laskettu käyttöiäksi sata vuotta ja julkisivuille viisikymmentä vuotta. Kellari- ja maantasokerrokset ovat betonirakenteisia. Niiden päällä lepää puurakenteinen ylin kerros, jossa liimapuutolpat kannattavat katon liimapuupalkkeja. Seinien sisäpinnat ovat CLT:tä eli ristiinliimattua monikerrospuulevyä, joka toimii rungon jäykisteenä, ja kattoikkunoiden rakenteissa on paksumpaa monikerroslevyä. Ylimmän kerroksen ikkunasyvennykset ja kattopinnat – kuten myös ala-aulan seinät – on verhoiltu puurimoituksella, jossa on väritön palosuojakylläste. Puu näkyy ja tuntuu harmonisena tunnelmana ja miellyttävänä akustiikkana.

Harjakatto ryhdikkäästi kohoavine kattoikkunoineen on näkyvä osa Chappen arkkitehtuuria. Sinkkipellit tulevat patinoitumaan muutamassa vuodessa mattaharmaaksi. Ratkaisu on onnistunut, kuten myös pystysuuntaisilla kuusiparruilla verhottu, ulkomuodoltaan uudenlainen puujulkisivu. Puuparrujen kulmikkaaksi sahattu muoto luo julkisivuihin reliefimäisen pinnan, jota valo ja varjo elävöittävät. Kuusiparrupinnat on maalattu mustaksi pigmentoidulla silikaattikuultomaalilla, joka ei muodosta kalvoa vaan läpäisee kosteutta. Tavoitteena oli musta väri, kuten jo kutsukilpailuehdotuksessa, mutta lopputulos on tummanharmaa.

Chappen tummuus on puhuttanut Tammisaaressa, ja JKMM:n kutsukilpailuehdotuksen mustuutta kritisoitiin jo arviointipöytäkirjassa: ”tuomaristo kyseenalaistaa julkisivun värivalinnan”. Tummat julkisivut ovat muotia – JKMM:n töistäkin löytyy esimerkiksi musta sairaala – mutta vähälle huomiolle on jäänyt auringon sisätiloja kuumentava vaikutus hellekausina. Tummaan, tuulettuvaan puujulkisuun porottava aurinko tuskin erityisemmin lämmittää Chappen tarkkaan ilmastoituja sisätiloja, mutta tummuuden aikaansaama voimakkaampi lämpötila- ja kosteusvaihtelu voi kuluttaa puupintoja tavallista enemmän aiheuttaen elämistä, kuivumista ja halkeilua. Tällöin tummaksi pigmentoidun puupinnan UV-säteilyltä suojaava vaikutus jää toissijaiseksi. Arkkitehtonisesti tumma väri kuitenkin sopii Chappeen ja erottaa sen ympäröivistä rakennuksista.

Kasvukeskuksiin suuntautuvan muuttovirran ja pääkaupunkikeskeisyyden vastapainoksi tarvittaisiin maakuntiin ja pikkukaupunkeihin lisää Chappen kaltaisia korkeatasoisia kulttuurialan hankkeita, sillä ne vahvistavat paikallista identiteettiä ja vetovoimaa. Chappe toimii erinomaisena esimerkkinä yhteisen hyvän edistämisestä yksityisillä varoilla, kun valtion ja kuntien kulttuurirahoitus alati niukentuu. ↙

HARRI HAUTAJÄRVI
Arkkitehti, TkT ja arkkitehtuurikriitikko. Työskentelee omassa toimistossaan, suunnittelee, kirjoittaa ja tekee tutkimustyötä. Oli esiraadissa, joka valitsi Chappen yhdeksi Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaaksi.

Lue Tuunaus-numeron muita juttuja →