Julkaistu lehdessä 4/2022 - Koti
Mitkä ovat ihannekodin kriteerit? – Kokeneet asuntosuunnittelijat vastaavat
Pyysimme neljää asuntosuunnittelun parissa toimivaa arkkitehtia lähettämään kuvan mielestään ihanteellisesta kodista tai hyvästä asunnosta.
Kirsi Korhonen:
Ihannekoti on kompakti, rationaalinen ja muunneltavissa elämän eri tilanteisiin. Toivo Jäntin suunnittelema jälleenrakennuskauden puuelementeistä rakennettu tyyppitalo Jollas 957 täyttää tänäkin päivänä nämä kriteerit ja vastaa myös ekologisiin haasteisiin. Keskusmuurin ympärille kiertyvät huonetilat ovat monikäyttöisiä. Ikkunoiden suuntaukset ja näkymät ovat harkittuja ja huoneiden väliset näkymäakselit luovat avaruuden tuntua. Kellari on maastoon sovitettu, sinne mahtuvat puulämmitteinen sauna pesutiloineen, kodinhoitotilat sekä tekniikka. Omalla pihalla voi harrastaa kotitarveviljelyä.
KIRSI KORHONEN on arkkitehti, joka työskentelee omassa toimistossaan Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttisellä pääosin asuntosuunnittelun parissa.
Riikka Kuittinen:
Nyt tiedän jo mitä ehdottomasti vaadin omalta kodiltani: Täytyy voida ajatella että onpa kaunista. Ja täytyy voida kiertää ympäri! Sillä tavoin olemme lopulta aina päätyneet valitsemaan jo 20 vuotta. Ola Nylanderin Architecture of the Home kolahti opiskeluaikaan kovaa. Juuri näinhän minäkin olin aina ajatellut! Kodissa täytyy voida liikkua monin eri tavoin. Ovet ja ikkunat täytyy järjestää peräkkäin niin että niiden läpi näkee tilasta toiseen ja ulos!
RIIKKA KUITTINEN on Luo arkkitehtien perustajaosakas, joka työskentelee tällä hetkellä sekä urbaanin täydennysrakentamisen että maaseudun julkisen rakentamisen parissa.
Sanna Meriläinen:
Ihannekodissa tärkeintä on sekä eteisestä avautuva näkymä että kesäajan ylilämpenemisen hallinta, pienet ilonaiheet ja riittävä säilytystila. Se on sekä kunnianhimoisesti mietitty että kaikenlaista salliva.
Tarvitsemme koteja,
– joissa voi asua sadan vuoden päästä
– jotka eivät vaaranna ympäristön kantokykyä
– joiden huoneita voi kalustaa monilla eri tavoilla
– jotka joustavat tarpeiden muuttuessa
mutta joissa voi yhtä lailla
– kiinnittää seinille valokuvia vanhemmistaan nuorina
– kestitä vieraita myöhään
– täyttää huoneet kasveilla, kuntopyörillä tai muumimukikokoelmilla
– jäädä ajatuksissaan tuijottamaan ikkunasta.
SANNA MERILÄINEN on arkkitehti, joka työskentelee Helsingin kaupungin asuntotuotannon kehityspäällikkönä. Hänen yhdessä Anne Tervon kanssa kirjoittamansa Asuntoarkkitehtuurin käsikirja ilmestyi elokuussa 2022.
Pentti Kareoja:
Kristian Gullichsenin itselleen ja perheelleen suunnittelema kesäkoti Hiittisissä (2002) on kooltaan vaatimaton mutta ajatuksiltaan ja sydämeltään antelias. Se sisältää fyysistä kokoaan isompia, universaaleja ihanteita asumisesta ja todistaa rakentamisen mahdollisuuksista luontoa kunnioittaen. Loma-asunnon arkkitehtuuri on tislattu paikallisesta rakennustavasta ja materiaaleista. Rakennuksella ei ole etu- ja takapuolta, vaan kaksi täysin identtistä pääsivua. Rakennus elää ja hengittää ulkoseinien liikkuvien lasivyöhykkeiden avulla luonnonvoimien tahdissa. Ne avautuvat ja sulkeutuvat auringon ja tuulen mukaan. Aamupäivän vaihtuessa iltapäiväksi ulko-oleskelu siirtyy talon itäpuolelta sen länsipuolelle osana talon luontaista pulssia. ↙
PENTTI KAREOJA on tilasuunnittelun professori Aalto-yliopistossa ja Ark-house arkkitehdit -toimiston osakas.
