Julkaistu lehdessä 3/2022 - Uusi luontosuhde

Haastattelu

Pikku-Finlandian arkkitehti: ”Meillä oli sopivasti kunnianhimoa ja näyttämisen tahtoa”

Finlandia-talon peruskorjauksen ajaksi sen viereen rakennettu tilapäinen väistötila, Pikku-Finlandia, on suunniteltu noudattaen kiertotalouden mukaisen rakentamisen ja käänteisen rakennussuunnittelun periaatteita. Projekti oli näytön paikka kolmelle arkkitehtiopiskelijalle. Arkkitehti Jaakko Torvinen kertoi Arkkitehti-lehdelle suunnitteluprosessista.

Pikku-Finlandia on opiskelijaprojektiksi poikkeuksellisen suuri ja monimutkainen rakennus. Miten organisoitte suunnittelutyön, arkkitehti JAAKKO TORVINEN?

Jaakko Torvinen: Suunnittelu alkoi Aalto-yliopiston rakennussuunnittelun ja puurakentamisen studiokursseilla. Suunnitelmia tehtiin ensin yksin, ja suunnittelin nyt toteutetun Pikku-Finlandian perusratkaisut: oksalliset puut kantavina pilareina ja pitkällä julkisivulla kolonnadi eli pilarein reunustettu katettu kulkuväylä.

Toisessa vaiheessa 18 opiskelijatyöstä valittiin jatkoon neljä. Jatkoimme ehdotukseni kehittämistä Elli Wendelinin, Havu Järvelän ja Stine Pedersenin kanssa. Meillä synkkasi heti tosi hyvin. Tässä vaiheessa aloimme suunnitella, miten rakennus rakennettaisiin, ja otimme yhteyttä asiantuntijoihin. Soitin esimerkiksi Nikarin perustajalle Kari Virtaselle, joka vinkkasi, että painepesuri voisi olla hyvä tapa kaarnan poistoon viitaten japanilaiseen temppeliarkkitehtuuriin, jossa puiden kaarna on perinteisesti poistettu pesemällä.

Studiokurssien päätteeksi toteutettavaksi valittiin minun suunnitelmani. Aloitimme Ellin ja Havun kanssa yhteistyön Arkkitehdit NRT:n kanssa pitäen Aalto-yliopiston ja professori Pekka Heikkisen kuviossa mukana. Kävimme samaan aikaan Toteutusasiakirjat-kurssia, missä teimme piirustukset Pikku-Finlandiasta. Perustimme yliopiston serverille tiimi-tietomallin, jota pystyimme työstämään kolmistaan samanaikaisesti. Työtapa oli meille tuttu arkkitehtitoimistoissa työskentelystä. Pidimme viikkopalavereita, joissa jaoimme keskenämme työtehtävät. Meillä kaikilla kolmella oli sopivasti kunnianhimoa, näyttämisen tahtoa ja intoa.

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Pikku-Finlandia on tarkoitus siirtää vuonna 2025 toiseen paikkaan ja käyttötarkoitukseen. Mitä asioita uudelleenkäytettävän rakennuksen suunnittelussa tuli huomioida?

Koska kaikki tullaan purkamaan, liitosten tuli olla mahdollisuuksien mukaan avattavia. Sisätilojen elementtisaumoissa on näkyvissä ruuvikiinnikkeet, ja kotelointeja ja alakattoja pyrittiin välttämään. Tämän vuoksi oli esimerkiksi tarpeen suunnitella jo alussa, miten sisäkatossa kulkevat tekniset asennukset sijoitellaan, jotta kattomaailma on rauhallinen.

Lisäksi tehtiin suunnitelmia siitä, millainen pohjaratkaisu on esimerkiksi koulukäytössä. Toisen pitkän julkisivun ikkunat mitoitettiin niin, että tilalle on mahdollista vaihtaa ulko-ovet. Tilat suunniteltiin muodoltaan yksinkertaisiksi, jotta ne ovat helposti jaettavissa. 

Rakennuksessa on kaksi ilmanvaihtokonehuoneiden sekä teknisten- ja aputilojen keskittymää, mikä mahdollistaa sen jakamisen kahteen osaan. Siitä voi tehdä myös L-kirjaimen mallisen. Porrastukset kolonnadissa ja terassilla mahdollistavat rakennuksen sovittamisen erilaisiin maastoihin.

Yhdessä urakoitsijan (FM-Haus) kanssa mietimme erilaisia purkua helpottavia yksityiskohtia: mahdollisimman paljon asioita pyrittiin tekemään elementteinä. Terassin lehtikuusilankut asennettiin elementtijakoa noudattaen, joten siirrettäessä lankkuja ei tarvitse irrottaa tai sahata.

Arkkitehtuurissa yhdistyvät teolliselle rakentamiselle ominainen järjestelmällisyys ja puurunkojen orgaaniset muodot. Miten sovititte yhteen nämä lähtökohdat?

Oksalliset männyt kantavina rakenteina ovat rakennuksen erikoisin asia. Arkkitehtuurissa kolonnadeilla ja arkadeilla viitataan usein puihin ja metsään, joten halusin tällä kertaa toteuttaa ne oikeilla puilla oksineen päivineen. Kaikki muu on mahdollisimman suoraviivaista ja vähäeleistä.

Minusta tuntuu, että sain olla alusta asti vakuuttelemassa eri osapuolia, että pilarit on mahdollista toteuttaa. Testasimme ja dokumentoimme Aallon Wood Programin kanssa kevätlukukauden 2020 aikana neljän männyn prosessin metsästä kantavaksi pilariksi ja rakensimme Otaniemeen testipaviljongin. Oppeja hyödynnettiin ja suoraviivaistettiin Pikku-Finlandian 95 mäntypilarin käsittelyssä. Esimerkiksi liitokset muokattiin geometrialtaan mahdollisimman yksinkertaisiksi ja vähän työstöä vaativiksi – nämä ovat olennaisia kiertotalouden mukaisen rakentamisen ja käänteisen rakennussuunnittelun periaatteita.

Rakennesuunnittelija määritti minimihalkaisijat männyille eri kohdissa rakennusta. Me arkkitehdit kävimme valitsemassa jokaisen männyn metsästä. Piirsin männyistä käsin kaaviot, joista selvisi rungon paksuus sekä oksien määrä ja suunta, minkä perusteella sijoitin ne paikoilleen. Puurungot liittyvät muihin rakenteisiin vain ylä- ja alapäästä, mikä teki niiden sovittamisen helpohkoksi. Olen erityisen tyytyväinen mäntyjen liittymisestä lattiaan.

Vietin paljon aikaa työmaalla, loppuvaiheessa melkein päivittäin. Näin malliratkaisuista oli mahdollista antaa palautetta heti ja pystyin vastaamaan kiireellisiin suunnittelukysymyksiin. Kuulin mielelläni myös työmiesten mielipiteitä. 

Pikku-Finlandia sijaitsee näkyvällä paikalla Alvar Aallon suunnitteleman Finlandia-talon vieressä. Millaisen suhteen pyritte luomaan rakennusten välille?

Alkuvaiheessa ajattelin laajempaa Töölönlahden aluetta, esimerkiksi entisiä makasiineja tai sitä, että Töölönlahden puistossa oli aiemmin enemmän puita, lähes metsikköä. Pyrkimyksenä oli luoda matalan kynnyksen ihmisen mittakaavainen rakennus, joka liittyy puistoon.

Lähtökohtana oli, että Finlandia-talo tulee olemaan pitkään huputettu eikä Pikku-Finlandiaa vertailla siihen. Missään vaiheessa ei ollut tarkoitus lähteä haastamaan Finlandia-taloa, vaan suunnitella viereen rakennus, joka ei vie liiaksi huomiota.

Puut olivat yksi rakennusten yhtymäkohdista suunnittelun alkuvaiheessa. Finlandia-talon kongressisiiven länsijulkisivun muodon kerrotaan tulleen siitä, että Aalto halusi säästää pihan puut ja julkisivu väistää niitä. Olen oppinut, että Aalto pyrki aina luomaan maisemaa rakennuksillaan. Pikku-Finlandiassa maisemassa kuljetaan ja se koetaan. ↙

Toimittanut: Kristo Vesikansa, Essi Oikarinen