Julkaistu lehdessä 1/2022 - Kaupunki

Artikkeli

Tuulen ja aaltojen muovaama kanavakaupunki

Kristo Vesikansa

Ranta-Tampellan alue Tampereen keskustan kupeessa on kokenut muutamassa vuodessa perusteellisen muodonmuutoksen: 1970-luvulla rakennetun moottoriväylän tilalle on rakentumassa kanavakaupunginosa, jossa asuu tulevaisuudessa 4 000 tamperelaista. Alueen rakentamisessa on panostettu erityisesti julkisiin ulkotiloihin, jotka muodostavat eheän ja viimeistellyn kokonaisuuden.

Ranta-Tampella sijaitsee upealla paikalla Näsijärven äärellä, vain kilometrin päässä Tampereen Keskustorilta. Eteläpuolella on Tampellan historiallinen tehdaskortteli, mutta välissä kulkeva Porin rata erottaa alueet toisistaan. Ranta-Tampella vapautui asuinrakentamiselle läpiajoliikenteelle tarkoitetun Rantatunnelin valmistuttua vuonna 2016. 

Alueen suunnittelusta järjestettiin vuonna 2009 kutsukilpailu, jonka voitti Arkkitehtuuritoimisto B&M:n ehdotus ”Horisontti”. Sen kuningasidea oli alueen halkaiseva kanava, joka tarjoaa vesinäkymiä myös kauempana rannasta sijaitseviin asuntoihin. 

Arkkitehti Jussi Murole myöntää kanavan rakentamisen järven rannalle tuntuneen aluksi nurinkuriselta ajatukselta, mutta Ranta-Tampellan tapauksessa se oli perusteltua pohjoisrannan ja tuulisuuden takia. Murole kertoo, että kanavalla tavoiteltiin myös samanlaista urbaania tunnelmaa kuin läheisellä Tammerkoskella, jossa vesiväylä mutkittelee punatiilisten tehdasrakennusten välissä. Kilpailuehdotuksessa kanavan pohjoissivua reunusti rivistö pistetaloja ja radan puolta lamellitalokortteli. Rantaa pitkin polveili muurimainen rakennusrivistö suojaamassa alueen sisäosia kylmiltä pohjoistuulilta. 

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Kilpailun jälkeen Tampereen kaupunki tilasi B&M:ltä viitesuunnitelman, jonka pohjalta asemakaava laadittiin. Urbaani rantakatu leveni nauhamaiseksi puistoksi, ja käärmemäinen rantatalo katkottiin kolmeksi kortteliksi, joiden väliin jäävät puistoakselit yhdistävät kanavan rantapuistoon. Alueen dominantiksi kanavan mutkaan suunniteltiin 16-kerroksinen tornitalo, joka tulee kohoamaan muista kortteleista poiketen suoraan kanavarannasta. 

B&M laati alueelle myös rakennustapaohjeen, jonka mukaan kortteleiden ulkosivujen tulee olla punatiiltä ja pihasivujen vaaleaa rappausta. Päädyissä tulee käyttää kirkkaita tehostevärejä. Toimisto on päässyt itsekin soveltamaan näitä periaatteita suunnitellessaan kanavarannan pistetaloja, joista ensimmäinen valmistuu tänä keväänä. Suunnitelma perustuu tontinluovutuskilpailun vuonna 2018 voittaneeseen ehdotukseen. 

Ranta-Tampellan rakennusten anonyymi ilme sopii hyvin urbaaniin miljööseen ja korostaa ilmeikkäästi muotoiltuja siltoja ja ulkotiloja. Alueella kuljeskellessa ei voi kuitenkaan olla kiinnittämättä huomiota liiketilojen vähäisyyteen ja mykkiin maantasokerroksiin.

Itää kohti kuljettaessa ulkotilat muuttuvat vaiheittain kaupunkimaisemmiksi huipentuen kanavan päätteenä olevalla Gustaf Aspin aukiolla.

RANTARAKENTEIDEN, KANAVAN ja siltojen suunnittelusta järjestettiin vuonna 2014 kutsukilpailu, jonka voitti Insinööritoimisto Pontekin, Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumon ja Insinööritoimisto Arcusin muodostama työryhmä. Kilpailun jälkeen Tampereen kaupunki tilasi työryhmältä yleissuunnitelman koko Ranta-Tampellan alueen julkisista ulkotiloista. Puistoja, aukioita ja kanavarantoja on rakennettu vaiheittain vuodesta 2017 lähtien. Tampereen kaupunki saa suunnittelijoilta kiitosta sitoutumisesta kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Maisema-arkkitehti Krista Muurinen kertoo, että ulkotilojen suunnitelma on rakentunut kahden pääteeman varaan: Näsijärven selältä puhaltavien tuulten ja aaltojen on ensinnäkin ajateltu muovaavan rantarakenteita, siltoja ja puistoalueita. Niiden vaikutus näkyy voimakkaimmin järven rannalla ja kanavan suulla vaimentuen alueen sisäosia kohti. Toinen pääteema on rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnonympäristön lomittuminen. Näsijärven puolella rantarakentaminen on luonnonmukaista, ja kanavan puolella rantaviiva on urbaani.

Ranta-Tampella on rakennettu suurimmaksi osaksi täyttömaalle, mutta Tammerkosken suulla sijaitsevan Nyrkkäkallion silokallioranta ja koivikko on pyritty säilyttämään koskemattomana. Itää kohti kuljettaessa ulkotilat muuttuvat vaiheittain kaupunkimaisemmiksi huipentuen kanavan päätteenä olevalla Gustaf Aspin aukiolla. Kortteleiden väliset puistoakselit on rakennettu osittain pysäköintihallien päälle, mutta alueella liikkuja ei juuri huomaa siirtyvänsä maanvaraiselta alueelta kannen päälle.

Siltojen ja kanavamuurin arkkitehtuurista vastasivat arkkitehdit Hanna Hyvönen ja Teo Tammivuori. Tavoitteena oli alusta saakka, että sillat ja ulkotilat muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Tämä näkyy erityisesti kanavan suulla, missä Ranta-Tampellan sillan evämäinen siipimuuri sulautuu Gustaf Aspin aukion portaikkoon. Alueelle on rakennettu neljä betonisiltaa ja kaksi teräksistä kävelysiltaa. Kanavan yli kurkottavien betonisiltojen toinen pää on jännitetty kallioon ja toinen tuettu laakerien välityksellä kanavamuuriin. Esinemäiset terässillat puolestaan lepäävät laakeroituina rantamuurien päällä. Yhtenäistä ilmettä alueella luo myös teräksisten pyörötankojen käyttö kanavarantojen, luiskien ja siltojen kaiteina.

Kanavan molemmilla rannoilla on selvästi erilaiset luonteet. Suoraviivaisen eteläsivun vastapainoksi aurinkoisemman pohjoispuolen rantamuuriin on koverrettu terasseja, jotka toimivat istuskelupaikkoina ja mahdollistavat pääsyn veden äärelle. Rantamuurin yli työntyy lisäksi betonirakenteisia näköalapaikkoja. Muurien näkyvät osat on tehty betonielementeistä, joiden epäsäännöllinen reliefikuvio on saanut inspiraationsa luonnon ilmiöistä, kuten veden heijastuksista ja lohkeavasta kalliosta. Kuvio häivyttää myös näkyvistä elementtien väliset saumat.

Ranta-Tampellasta on rakentumassa omannäköinen kanavakaupunginosa, jolle ei löydy Suomesta juuri vertailukohtia.

Edistyksellistä Ranta-Tampellan rakentamisessa on ollut kierrätysmateriaalien laajamittainen hyödyntäminen. Rantapenkereissä on käytetty Rantatunnelin rakentamisessa syntynyttä kivilouhetta, ja kävelyteiden nupukiveykset ovat peräisin Hämeenkadulta, joka kaivettiin auki raitiotien rakentamisen yhteydessä. Rantamuurien betonimuotit puolestaan käytettiin uudelleen kiipeilyseinänä. Kiertotalousajattelua edustaa suunnitelma muuttaa Rantaväylästä jäljelle jääneen Näsinsillan pohjoisosa puistosillaksi toisen puolen säilyessä liikenneväylänä.

Rantapuisto muodostaa osan Näsijärven rantareitistöä ja palvelee Ranta-Tampellan asukkaiden lisäksi muita kaupunkilaisia. Puistoon sijoitettu tiloja monenlaisille toiminnoille, kuten kuntoilu- ja leikkipaikka, penkki- ja pöytäryhmiä ja veneiden pysähtymislaituri. Puisto vaikuttaakin jopa talvisena pakkaspäivänä suositulta pyöräily- ja kävelyreitiltä. Sijainti asuinkortteleiden varjossa rajoittaa väistämättä puiston käyttöä, mutta maastoa muotoilemalla sinne on luotu oleskelupaikkoja, jotka suuntautuvat kohti aamu- tai ilta-aurinkoa. 

Ranta-Tampellasta on rakentumassa omannäköinen kanavakaupunginosa, jolle ei löydy Suomesta juuri vertailukohtia. Gustaf Aspin aukiolla seisoskellessa uskaltaa melkein haaveilla näkevänsä kanavarannat täynnä ravintolaterasseja Århusin keskustaa halkovan joenuoman tapaan. ↙