Julkaistu lehdessä 4/2021 - Asuminen

Haastattelu

Raamit vapaudelle – raakatila-loft on urbaani vaihtoehto omakotitalolle

Helsingin Kruunuvuorenrannasta löytyy harvinaisuus: suomalainen kerrostalo, jonka asunnot on myyty asukkaille raakatilana. Arkkitehti ja rakennuttaja kertovat hankkeesta.

Arkkitehti: ”Tässä on päästettävä irti kontrollista”

Arkkitehti PIA ILONEN, Harkko on toinen toteutus raakatilakonseptista, jota olet kehitellyt vuodesta 2003. Aiemmin sen pohjalta on rakennettu suunnittelemasi As. Oy Helsingin Tila (2011) Arabianrantaan. Miten idea on kehittynyt näiden vuosien aikana?

Tilan suunnittelun aikana Helsingin virkamiesjohdossa oli myötämielisyyttä ideaa kohtaan, ja sen kehittelyyn kannustettiin luovalla kekseliäisyydellä. Pystyin siis hiomaan strategian kasivaiheisesta rakentamisesta niin hyväksi ja yksinkertaiseksi, ettei sitä tarvinnut Harkon kohdalla muuttaa. Rakennuksesta myydään yksiöitä, joissa on märkätila valmiina, jolloin ne ovat viranomaisten puolesta asumisvalmiita. Sen jälkeen asukas täydentää raakatilaansa itse ja voi korkeissa tiloissa laajentaa sitä myös parvella, kunhan noudattaa lakeja ja määräyksiä, kuten huoneistoremonteissa yleensäkin. Kymmenen vuoden empiiriset tutkimukset asukkaiden parissa ovat osoittaneet konseptin hyvin toimivaksi. Luhtikäytävään perustuva talotyyppikin on hyvä: se tukee yhteisöllisyyttä, mahdollistaa talotekniikan läpivientien sijoittamisen asuntojen ulkopuolisiin tekniikkakuiluihin ja on edullinen rakentaa. Harkon rakennuttaja halusi toteuttaa talon teräsrunkoisena harkkoväliseinin, joten asuntoja voi nyt yhdistääkin. Kehittämiskeskustelumme liittyivät lähinnä siihen, pitäisikö omakotirakentajille tarjota erilaisia sisustuskonsepteja. Sille ei ollut tarvetta, joten yksiön ostajalle annettiin vain mahdollisuus valita jokin erilaisista parvivälipohjamalleista toteutettavaksi ensimmäisen rakennusvaiheen aikana, kuten Tilassakin oli toimittu.

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Miksi raakatilakonsepti ei ole yleistynyt Suomessa, huolimatta onnistuneesta pilottikohteesta?

Konsepti tarjoaa omakotitalon toteutuksesta haaveilevalle urbaanin vaihtoehdon, ja vielä riskittömämmin: rakennuttajahan toteuttaa tässä raskaan runkovaiheen ja tarjoaa asukkaalle vapaan tilan. Tällaisen pelkän ”tontin” myyminen ei ole kiinnostanut rakennuttajia. Pilottikohteeseen löysin rakennuttajan, jolle ajatus asukkaan ottamisesta mukaan suunnitteluprosessiin oli tuttu, mutta rakennuttamisen kulttuuri on sittemmin koventunut. Kenties Tilan konsepti ei ole Suomessa edes kovin tunnettu, tai sen strateginen idea on täällä jäänyt trendikkään loft-tyylin varjoon. Se on harmi, sillä toisin kuin useissa muissa maissa, suomalainen lainsäädäntö ja määräykset taipuvat hyvin tähän toteutusmalliin. Tämä on herättänyt ihailua erityisesti Keski-Euroopassa, jossa asukaslähtöiset ideat ovat pitkään olleet osa rakentamisen kulttuuria. Minulle olikin positiivinen yllätys, että Harkon poikkeuksellisen avarakatseinen rakennuttaja otti  yhteyttä vuonna 2014.

Olet suunnitellut myös useita tavanomaisempia asuinkerrostaloja. Miten Harkon suunnitteluprosessi poikkesi niistä?

Tässä on päästettävä irti arkkitehdin perinteiseen professioon kuuluvasta kontrollista! Tein vain kehykset, ja asuintilat muokkautuivat vasta sen jälkeen, kun asukkaat ottivat ne haltuunsa käyttäen tarvittavassa määrin omia suunnittelijoitaan ja rakentajiaan. Ennakoin tietysti tulevaa mitoittamalla tilan ja sen aukotusten suhteet sopivaksi mahdollisimman monille ratkaisuille. Monet, tässä tyypillisesti nuoret lapsiperheet, muuntelevat asuintiloja vielä vuosien varrella tarpeidensa mukaan. 

Harkko sijaitsee näkyvällä paikalla Kruunuvuorenrannan uudella asuinalueella, meren rannan tuntumassa. Miten lähiympäristö ja suurmaisema vaikuttivat suunnitteluun?

Haimme alun perin neljänurkkaista tonttia Kalasatamasta, Verkkosaaren umpikortteleista, koska ajattelin sen yksinkertaisuudessaan edistävän konseptin keskeistä ajatusta tuottaa ”maximum space at minimum cost”, lainatakseni New Yorkin Sohon taiteilijoiden iskulausetta 1950-luvulta. Konstailemattomaankin kaavaan saa konseptin loftimaisilla mittasuhteilla pakottamatta omaleimaista arkkitehtuuria.

Kun tontti osoitettiinkin Verkkosaaren sijaan Kruunuvuorenrannasta, kaupunkikuvallisesti merkittävästä paikasta, pystyttiin konseptin ominaispiirteitä hyödyntämään näyttävyydessä. Kruunuvuorensillan valmistuttua Harkko tulee näkymään saavuttaessa keskustasta Kruunuvuorenrantaan, ja rakennus muodostaa osan alueen merijulkisivua. Toisaalta rakennuksen tuli olla osa suurkorttelin yhtenäistä reunavyöhykettä, jonka keskeltä nousee vaaleita tornitaloja. Niinpä talon värityksessä pitäydyttiin viereisen graniittikallion ja puun väreissä. Pihalle heijastettiin tontilta kaadetut puut taiteilija Jaakko Niemelän piirtäminä.

Harkko on arkkitehtoniselta ilmeeltään huomattavasti suurpiirteisempi kuin tämän päivän suomalaiset asuinrakennukset yleensä. Miten päädyit tällaiseen ratkaisuun?

Suunnittelu oli tinkimätöntä palikkaleikkiä ja ilme sen mukainen. Samankokoisia asuntopalikoita ladottiin kahdeksi katujen suuntaiseksi massaksi, joiden päätyihin syntyi jakojäännöksinä monimuotoisia asuntoja virittämään julkisivuihinkin kulmikkuutta. Massojen väliin syntyi jännite, ja siihen kohtaan oli luontevaa tehdä sisääntuloaukio ja päästää valoa pihalle. Kaksi ylintä kerrosta ovat hieman matalampia, jotta rakennus saatiin sovitettua kaavan sallimaan korkeuteen. Lasiseinän eteen kopioitiin suunnittelemani Jätkäsaaren korttelin viherjulkisivuissa testattu puuritiläseinä siivilöimään auringonsäteitä ja pehmentämään ilmettä. ↙

Haastattelu: Kristo Vesikansa

Rakennuttaja: ”Harkko osoitti, että alan vanhoista ajattelutavoista voidaan päästä irti”

Miten päädyitte lähtemään mukaan uusloft-rakentamiseen, EKEn hallituksen puheenjohtaja TEA EKENGREN-SAURÉN?

1960-luvulta saakka asuinrakentaminen on ollut hyvin samanlaista, ja kaikille tarjotaan vain vakioratkaisuja. Asuntomarkkinoilta on puuttunut malli, joka mukautuisi muuttuviin elämäntilanteisiin. Ihmisille on tärkeää pysyä samalla alueella, eikä asunnosta tarvitse muuttaa pois elämäntilanteiden muuttuessa, jos sitä voi muunnella. 

Olimme toteuttaneet aiemmin neljä uusloft-kerrostaloa Vantaalle. Asuntojen ostajilla oli kuitenkin korkea kynnys toteuttaa ihan kaikki itse raakatilaan, joten aloimme kehittää konseptia ja helpotimme kynnystä muuttaa uusloftiin tarjoamalla valmiimpia ratkaisuja. 

Tavatessamme Pia Ilosen totesimme, että meillä on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Pian kanssa lähdimme toteuttamaan raakapintaisia asuntoja, mutta Harkossakin märkätilaelementit tulevat valmiina, ja asukkaat saavat valita eri parvivaihtoehdoista. Kysyntä on ollut suurta. Harkko viimeistään osoitti, että alan vanhoista ajattelutavoista voidaan päästä irti. 

Miten raakatila-kerrostalon suunnittelu- ja rakentamisprosessi eroaa tavanomaisesta hankkeesta rakennusliikkeen kannalta?

Runko ja sen detaljit on suunniteltava huolellisemmin, mikä lisää työmäärää ja kustannuksia. Mitään ei voi piilottaa listoilla tai koteloinneilla, ja korjaaminen on vaikeaa ja kallista, joten täytyy löytää osaava suunnittelija ja urakoitsija. Talotekniikan rajapinta on myös suunniteltava huolella niin, että asukkaan on mahdollista jatkaa siitä helposti itse. Toki väliseinien, lopullisten pintojen ja keittiöiden poisjääminen myös alentaa kustannuksia ja säästää aikaa.

Työmaalla täytyy huomioida erilaiset työn tekemisen tavat. Seiniin ei voi laittaa esimerkiksi tussimerkintöjä tai kävellä lattialla maalisilla kengillä, kun pinnat saattavat jäädä näkyviin. Rakentajat täytyy saada mukaan erilaiseen tekemisen tapaan. 

Ajallisesti Harkon rakentaminen ei vienyt tavanomaista pidempään. Hanke oli kuitenkin kustannusten koekappale, ja kustomoinnissa on vielä kehitettävää. Mietimme koko ajan, miten saisimme konseptista sekä meille että asukkaille kustannustehokkaamman kuitenkaan jättämättä pois mitään oleellista, kuten kookkaita ikkunoita tai korkeaa huonekorkeutta.

Onko EKEllä suunnitelmia jatkaa vastaavanlaisten projektien parissa?

Vuonna 2023 alamme rakentaa Kalasatamaan uusloft-kohdetta, joka on myös Pia Ilosen suunnittelema. Kyselyjä tulee koko ajan. Jotta raakapintaisesta asunnoista saadaan asukkaille houkuttelevan hintaisia, tontti ei voi kuitenkaan olla Helsingin kallein, ja sen täytyy olla sopivan muotoinen, jotta siihen saadaan suunniteltua rationaalinen rakennus. Olemme olleet edelläkävijöitä, ja vähitellen muutkin rakennusliikkeet ovat heränneet etsimään muunneltavampia ja pidempiaikaisia ratkaisuja. ↙

Haastattelu: Essi Oikarinen