Julkaistu lehdessä 4/2021 - Asuminen

Haastattelu

Koneen talon korjauksen suunnitelleet arkkitehdit: ”Oli mukavaa suunnitella tavanomaista väljempää”

Kuva: Sami Saastamoinen

Arkkitehtiryhmä A6 suunnitteli toimistotalon muutoksen asunnoiksi kilpailuvoiton pohjalta.

Koneen entinen toimistotalo sijaitsee Munkkiniemessä näkyvällä paikalla, Munkinpuiston keskellä. Millä periaatteilla olette täydentäneet historiallista ympäristöä, arkkitehdit JUKKA LINKO ja JUKKA KÄHKÖNEN?

Halusimme liittää erikoisessa paikassa olevan rakennuksen ympäröiviin kolme-neljäkerroksisiin kerrostaloihin. Teimme kilpailuehdotuksessamme vaihtokauppatarjouksen: annamme tontin pohjoispuolelta palasen puistoon ja venytämme sen sijaan tonttia Munkkiniemen puistotien suuntaan. Vaikka uusi rivitalo on matala, näin siitä saatiin tarpeeksi pitkä ja voimakas, jotta se pärjää ison talon parina. Suunnittelimme paikalle juuri rivitalon, koska näin saimme rakennukselle tiukemman ja yksinkertaisemman ilmeen kuin tavanomaisessa 1–3-portaisessa pienkerrostalossa. Teimme myös konttoriin kahden kerroksen korotuksen, koska se oli erittäin houkutteleva kattoterassien paikka. 

Teimme ehdotuksemme kaupunkikuvan ehdoilla, mikä oli varmasti osasyy pärjäämiselle. Ehdotustamme ei nähty liian ahneena. Meillä oli kuitenkin kutina, että lisärakentaminen auttaa kilpailussa menestymistä. Saimme lisärakentamisella kokonaisuuteen myös laatua: yläkerroksien asunnoille terassit, ja kaikki autopaikat piiloon rivitalon alle. 

Millaisen suhteen pyritte luomaan alkuperäisten, uudelleen rakennettujen ja kokonaan uusien osien välille?

Rakennuksessa oli anonyymia toimistotilaa, eli ei juuri mitään alkuperäistä säilytettävää. Tärkeintä oli säilyttää julkisivun valkoinen betoniruudukko. Runko säilyi kokonaan, mutta ylempien kerrosten pinnat jouduttiin uusimaan: ne ovat sentilleen samalla tavoin viistetyt kuin alkuperäiset. Julkisivua muutettiin radikaalisti myös siten, että ikkunat ovat nyt alas asti auki. Alun perin ikkunoiden alaosassa oli mustaa rouhebetonia. 

Lisäsimme kaikkialle ikkunoiden eteen metallilattakaiteen, joka on muistuma alkuperäisestä julkisivujaosta, vaikka vain osa laseista on liukulasia. Ulokeparvekkeet olisivat muuttaneet julkisivua liikaa. Suunnittelimme rungon sisäpuolelle viherhuoneita, joita asukkaat voivat halutessaan käyttää terassin tavoin.  Lisäkerrokset ovat kevyempiä lasi-teräsrakenteisia, mutta suunnittelimme ne niin, että ne voisivat tyyliltään olla 1970-luvultakin. 

Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on alkuperäiset betonipinnat. Uudelleen pinnoitetut ylemmät kerrokset ovat sileämpiä valkobetonielementtejä, joten suojapinnoitimme myös alakerrosten vanhat betonikuoret, jotta saimme niihin saman sileysasteen. Näin ne ovat myös luontevampi materiaalipari rapatulle rivitalolle.

Kuva: Sami Saastamoinen

Mitkä olivat asuntosuunnittelun tavoitteet tässä hankkeessa?

Tämänkaltainen erittäin raskas korjausrakentaminen on kalliimpaa kuin uudisrakentaminen. Munkkiniemi on myös kallis alue, joten rakennuttaja tahtoi, että asunnoista tulisi hyviä, eikä ollut niin väliä, kuinka monta huonetta mihinkin neliömäärään mahtuu. Teimme tarkoituksellisesti laajan skaalan eri kokoisia asuntoja. 

Runko määräsi mitoitusta: yhteen pylväsväliin sai sovitettua esimerkiksi olohuoneen tai kaksi makuuhuonetta, eikä voinut tuijottaa optimaalista huonekokoa. Sen seurauksena asunnoista tuli melko isoja. Oli mukavaa olla välillä mukana hankkeessa, jossa sai suunnitella väljempää. 

Toimistonne on suunnitellut useiden 1960–1970-lukujen toimistorakennusten muutostyön asuinkäyttöön, nyt työn alla on esimerkiksi entinen Ylen Radiotalo Töölön Kesäkadulla. Mitkä ovat tällaisten hankkeiden suurimmat ongelmat ja mahdollisuudet? 

Päävaikeutena on sijoittaa vanhoihin rakennuksiin nykyaikainen, huomattavan raskas talotekniikka niin, että perusfiilis ei mene pilalle. Esimerkiksi Koneen talossa tämä oli helppoa, sinne tehtiin vesikiertoinen lattialämmitys ja kattojäähdytys sekä lisättiin huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet. Kysymykseksi nousi, miten saada julkisivut toimimaan, kun korvausilma pitää saada kulkemaan sisään ja ulos.

Molemmissa näissä rakennuksissa on samantapainen selkeä runkorakenne. Moduulimitat ovat mitä ovat, joten on katsottava, mitä runkoon saa järkevästi sovitettua. Hyviä pohjaratkaisuja ei voi siirtää uudisrakennuksista, joten voi syntyä jännittäviäkin asuntoja. Sellaisia, mitä ei muuten ikinä suunnittelisi. ↙

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Haastattelu: Essi Oikarinen