IlmoitusAdvert
Julkaistu lehdessä 4/2021 - Asuminen
Kaiken täytyy muuttua
Kokoelmateos esittelee neutraalin asiallisesti kavalkadin erilaisia tapoja vaikuttaa rakennetun ympäristön kestävyyteen.
Sofie Pelsmakers & Nick Newman (toim.): Design Studio Vol. 1. Everything Needs to Change. Architecture and the Climate Emergency. Riba Publishing 2021, 168 s.
Rakennetulla ympäristöllä on suuri merkitys nopeasti kiristyvien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tai niissä epäonnistumisessa. Professori Sofie Pelsmakersin ja aktivisti Nick Newmanin toimittama Everything Needs to Change. Architecture and the Climate Emergency tuo uskottavasti esille nykyisen arkkitehtisuunnittelun perustavanlaatuisia ongelmia ja tarjoaa niille luontevia vaihtoehtoja. Kokoomateos esittelee rakentamista ja kestävää kehitystä yhdeksän artikkelin, neljän toimistoesittelyn ja kolmen esimerkkiprojektin kautta. Se haastaa tapaa ajatella kestävyyttä vain osana suurempaa kokonaisuutta ja tarjoaa keinoja muutokseen niin arkkitehdeille, opiskelijoille, opettajille kuin kaavoittajille.
Vuoropuhelun kaltainen tekstikokonaisuus lähestyy kestävyyttä useasta perspektiivistä ja huomioi niin sen ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisen ulottuvuuden. Kestävyyden teemojen käsittely ei jää ympäripyöreäksi eikä kallistu liialliseen kärkkäyteen. Artikkelit esittelevät lukijalle neutraalin asiallisesti rakennetun ympäristön lineaarisen tuotantotavan vääristymiä sekä niistä koituvia ongelmia. Toimisto- ja kohde-esittelyillä pyritään herättelemään lukijan ajatuksia muutoksen mahdollisuudesta, joten ne eivät ole piirustus- ja kuvamateriaaleiltaan yhtä kattavia kuin projektipainotteisissa julkaisuissa.
Tyypillisesti lähes jokainen uudisrakennus ja arkkitehtuuriprojekti lämmittää ilmastoa. Siihen vaikuttavat rakennusmateriaalien valmistamisen hiilijalanjälki, käytönaikainen energiankulutus, vaadittu tekninen infrastruktuuri ja viheralueiden syrjäyttäminen rakentamisen tieltä. Kirjaan haastatellut arkkitehdit David Barragán ja Markus Bader ehdottavatkin, että olisi syytä arvioida uudelleen, mikä nykyaikana koetaan arkkitehtonisena menestyksenä. Uudistuotetun materiaalin määrä vaikuttaa olevan kytköksissä siihen, mitkä hankkeet ylipäätään luokitellaan arkkitehtuuriksi ja millaista arkkitehtuuria palkitaan. Arkkitehti Dorte Mandrup korostaa, että kestävyystavoitteissa epäonnistutaan myös siksi, että hyvääkin tarkoittavat eleet voivat ilman faktapohjaista tietoa johtaa tavanomaista rakentamista suurempiin kokonaispäästöihin. Taltioiduista onnistumisista ja epäonnistumisista tulisi kertoa avoimesti, jottei samoja virheitä toisteta. Kirjan artikkelit ja esimerkkikohteiden esittelyt toteuttavat omaa ohjettaan ja esittelevät projekteista sekä kestävyyden kannalta onnistuneet että jatkossa muutoksia vaativat seikat.
Ilmasto- ja biodiversiteettikriisin tiedostavien arkkitehtien ja muiden rakennusalan ammattilaisten kansainvälinen verkosto Architects Climate Action Network nostaa esiin tekstissään, ettei arkkitehtuurikoulutus välttämättä vieläkään tarjoa eväitä suunnitella kokonaisvaltaisen kestävästi. Kestävyys on Isossa-Britanniassa pääaiheena vain suppeassa osassa opintoja: kurssit ovat joko vapaaehtoisia tai erikoistumista vaativia maisterivaiheen studioita. Millä työkaluilla opiskelijat siis varustetaan, ja minkälaista tulevaisuutta he näillä opeilla kykenevät luomaan?
Kirja perehdyttää kattavasti kestävän rakentamisen välttämättömyyteen ja pääsee syvemmälle kuin arkkitehtien keskinäiset, usein ideatasolle jäävät kestävyyspohdiskelut.
Yksi sanoma yhdistää kaikkien asiantuntijoiden kirjoituksia: enää ei riitä tyytyä vähemmän huonoihin päätöksiin, vaan rakentamisesta tulee keskustella avoimesti kokonaisuutena ja sitä tulee muovata täysivaltaisesti ja nopeasti. Kestävyys ei ole tekninen ongelma, jonka voisi ratkaista yksittäisten seikkojen muutoksilla. Tärkeää on se, miten muovaamme uudelleen tapamme ajatella, suunnitella ja rakentaa – tai jättää rakentamatta.
Everything Needs to Change esittelee kattavasti erilaisia vaikuttamisen tapoja: kaupunkisuunnittelua, arkkitehtuurikoulutusta, aktivismia, tilaajien kanssa keskustelua sekä rakentamistapojen uudistamista. Muutoksen välttämättöminä keinoina mainitaan yhteistyö, kestävyyden periaatteista kiinni pitäminen läpi rakentamisprosessin ja välittömät käytännön teot. Arkkitehtuurin laatu ja kestävyys eivät artikkeleissa typisty erillisiksi tai vastakkaisiksi arvoiksi, vaan läpi kirjan korostetaan niiden yhteensulautumisen välttämättömyyttä. Muutoksen tukipilareiksi annetaan lukuisia ajatuksia, kuten Kari Kytölän, Paulina Sawczukin ja Satu Huuhkan ehdotus: ajattele kahteen kertaan ennen kuin päätät rakentaa uutta; ajattele vielä kerran, mistä materiaaleista ja miten rakennat; ja ajattele aina etukäteen, voiko rakennus muuntua ja tulla puretuksi käyttökelpoisiksi osiksi myös tulevaisuudessa.
Kirja perehdyttää kattavasti kestävän rakentamisen välttämättömyyteen ja pääsee syvemmälle kuin arkkitehtien keskinäiset, usein ideatasolle jäävät kestävyyspohdiskelut. Toimittajat muistuttavatkin lukijaa lempeästi: vähemmän paha ei enää riitä, vaan kaiken pitää muuttua. Kukaan ei kykene muutokseen yksin, vaan se on yhteinen asia. Teoria ei enää riitä, vaan tarvitaan myös käytännön toimia. ↙
HAVU JÄRVELÄ
Arkkitehtiopiskelija. Viimeistelee diplomityötään kiertotaloudesta. Työskentelee puurakentamisen ja rakennusosien uudelleenkäytön parissa.