Julkaistu lehdessä 2/2021 - Perinne ja uudistuminen

Artikkeli

Puupioneeri

Teksti Essi Oikarinen Kuvat Tuomas Uusheimo

Helsingin Jätkäsaaren puukortteli on esimerkki uuden, kaupunkimaisen mittakaavan puurakentamisesta. Toimistotaloon muutti tammikuussa peliyhtiö Supercell. 

Puurakentamisen suosio kasvaa niin nopeasti, että ennätyksiä satelee: milloin mihinkin nousee maan suurin hirsikoulu tai korkein asuinkerrostalo. Helsingin Jätkäsaareen hiljattain valmistunut kahdeksankerroksinen toimistotalo on Suomen suurin käytetyn puun määrässä mitattuna. 

”Olemme tietoisesti halunneet käyttää tätä titteliä. Tällä hetkellä puurakennuksista puhumiseen liittyy hauska tapa käyttää superlatiiveja”, naurahtaa arkkitehti Selina Anttinen. Toimistotalo on hänen ja Vesa Oivan johtaman Anttinen Oiva Arkkitehtien suunnittelema. ” Espooseen taitaa olla suunnitteilla tällä hetkellä Suomen korkein toimisto”, täsmentää Oiva.

Wood City on oikeastaan kortteli. Toimistotaloon muutti tammikuussa 2021 Supercell, yksi maailman tuottavimmista mobiiliperiyrityksistä. Vieressä on kaksi Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT:n vuokrakerrostaloa, joiden lähes sadassa kodissa on asuttu jo kaksi vuotta. Korttelia kuroo yhteen kolmikerroksinen pysäköintitalo kattopihoineen ja tyhjään kulmaan on vielä suunnitteilla hotelli. 

Anttinen Oiva Arkkitehdit päätyi suunnittelemaan korttelia vuonna 2012 kutsukilpailun kautta. Eräänlainen ennätys on sekin, että kyseessä oli ensimmäinen kokonaisen korttelin käsittävä arkkitehtuurikilpailu, jossa vaatimuksena oli rakentaa puusta, eli hyödyntää kantavissa rakenteissa Stora Enson teollisia puurakennetuotteita. Yritys järjesti kilpailun yhdessä kiinteistö- ja rakennusalalla toimivan SRV:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Rakennusmääräykset olivat juuri muuttuneet siten, että yli nelikerroksisten puurakennusten rakentaminen oli mahdollista, ja tavoitteena oli kilpailuohjelman mukaan ”edistää puun kiinnostavuutta ja haluttavuutta kansainvälisesti toimistorakentamisessa.”

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Hankkeen käynnistyessä arkkitehdit eivät olleet suunnitelleet puusta mitään pientaloa suurempaa, mutta materiaali ei asettanut suuria ongelmia. ”Projekteissa täytyy kuitenkin aina selvittää ja opetella uusia asioita, joten ei ollut hirveän vaikeaa päästä puurakenteisiin sisälle”, Oiva toteaa.  

Sen sijaan enemmän pohdittavaa riitti korttelin istuttamisessa ympäristöönsä. Wood City sijaitsee Ruoholahden ja Jätkäsaaren kaupunginosien rajalla, isojen liikenneväylien solmukohdassa. Vierestä jyräävät muun muassa Tallinnan-rekat. Se on ensimmäinen kortteli, jonka Jätkäsaareen tulija kohtaa. Suunnittelun alkaessa uutta kaupunginosaa oli vasta pari vuotta aiemmin alettu rakentaa, joten naapurirakennuksista ei voinut hakea tukea suunnitteluun. 

”Ei ole sellaista rakennustyyppiä, jota olisi voinut soveltaa juuri tähän”, sanoo Oiva. Tiivis umpikorttelikaava määritti kuitenkin periaatteet Jätkäsaaren rakennuksille: avoin maantasokerros, rauhallinen keskikerros ja elävä kattokerros. Arkkitehdit halusivat soveltaa näitä myös Wood Cityssä.

”Meillä oli olo, että alueesta tulee aika vilkas ja se tulee rakentumaan pienistä yksiköistä, joten halusimme luoda jotain rauhallista”, kertaa Anttinen.

”Ajatus on, että hotellin ja toimistotalon identiteetti löytyy vaiheittain, mitä lähemmäs rakennusta päästään. Korttelin ei tarvitse olla huutomerkki maisemassa, vaan se löytyy hienovaraisemmin”, Oiva avaa. 

Anttinen Oivan suunnitelma yhdistää avoimen ja umpikorttelin piirteitä. Rakennukset ovat pohjamuodoltaan viisikulmioita, ja viiltelyin ja veistelyin niiden väleistä avautuu erilaisia suuntia ja maisemia. Kapeat ikkunat ja harmaantuvat puupaneelit viiruttavat toimistorakennuksen julkisivun niin, että kauempaa katsottuna siinä näyttää olevan vain kahta materiaalia. 

”Ei ole sellaista rakennustyyppiä, jota olisi voinut soveltaa juuri tähän.”

Kilpailuvaiheessa toimistotalon alakertaan oli ajateltu puunkäytön info-, näyttely- ja koulutustila. Muut seitsemän kerrosta oli tarkoitus vuokrata toimistoiksi. 

Arkkitehdit kuvittelivat mielessään, millaisessa tilassa puutietoutta olisi luontevaa esitellä. Maantasokerros sai siten luolamaisesti aaltoilevan puisen katon. Rakennusta kiertävä ikkuna mukailee luolaston kohoumia.

Vuonna 2016 lisätilaa tarvinnut Supercell päätti lähteä mukaan hankkeeseen toimiston päävuokralaiseksi. Kaksi vuotta myöhemmin he ostivat rakennuksen. ”Vaikka aulan geometria ja tunnelma syntyi eri lähtökohdista, se osui yksi yhteen siihen elämykseen, mitä Supercell kaipasi rakennukseen saapumiselta. Voi olla, että ainoastaan sijainti vaikutti, mutta aula saattoi myös olla yksi syy, miksi he halusivat muuttaa juuri tähän rakennukseen”, Oiva pohtii. 

Ensimmäisen kerroksen runko, porras- ja hissikuilut on valettu betonista, koska rakenteiden jäykistäminen olisi muuten ollut vaikeaa tuulisella merenrannalla. Puu on runkomateriaali toisesta kerroksesta ylöspäin. Kantavat puupilarit on jätetty näkyviin, ja ne tuovat rytmiä toimistokerroksiin. Lisäksi puuta on käytetty runsaasti verhouksissa ja kiintokalusteissa. 

Vaikka Suomessa ei ole aiemmin rakennettu Wood Cityn kokoista puukorttelia, Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen näkee puusta rakentamisen luontevana myös isossa mittakaavassa. Perinteisesti puuta on ajateltu pienimittakaavaisina, tukin mittaisina osina. ”Esimerkiksi ensimmäisessä ’uuden sukupolven’ puukerrostalossa Viikissä julkisivu oli jäsennelty aika pieniin osiin. Nykyaikainen puunkäyttö vaatii uudenlaista estetiikkaa, ja Wood Cityssä on löydetty jotain tämän päivän puutuotteille ominaista.”

Heikkinen toimi Wood Cityn arkkitehtuurikilpailun yhtenä tuomarina. Voittaja löytyi muodoiltaan runsaampien ehdotusten joukosta. 

”Kilpailussa Anttinen Oivan ehdotus oli ylivoimaisesti selkein. Vähäisillä keinoilla oli saatu aikaan kiinnostava ratkaisu. Arkkitehtuurin pääpointit löytyvät ilahduttavasti myös valmistuneista rakennuksista.” 

Heikkiselle estetiikka ja rakennustekniikka liittyvät oleellisesti toisiinsa – samoin kestävyys liittyy yksinkertaisuuteen. Kun julkisivussa on monia mutkia ja materiaaleja, syntyy samalla mahdollisia ongelmakohtia rakenteeseen. ”On ajateltu, että monimuotoisuus tekee kaupungeista ja rakennuksista mielenkiintoisia, mutta esimerkiksi Töölössä kokonaisuus on kiinnostava, vaikka yksittäinen talo on yksinkertainen, melkein tylsä.” 

”He ilmoittivat heti ensimmäisenä, että tässä tehdään paljon muutoksia.”

Wood Cityn toistaiseksi kahdeksanvuotiselle taipaleelle mahtuu monenlaisia muutoksia. Projektin aikana tutkittiin esimerkiksi montaa eri rakennejärjestelmää, kunnes lopulta runkorakenteeksi valittiin viilupuupohjaiset LVL-pilarit, -palkit ja -laatat. 

Toimistotalo suunniteltiin alun perin yleispäteväksi vuokrattavaksi tilaksi, jota olisi helppo jakaa eri kokoisiin lohkoihin. Supercellin ostettua rakennuksen se oli mahdollista räätälöidä paremmin heidän tarpeisiinsa sopivaksi. ”He ilmoittivat heti ensimmäisenä, että tässä tehdään paljon muutoksia, valmistautukaa siihen”, hankkeen projektiarkkitehti Teemu Halme muistelee. 

Peliyritys halusi varmistaa, että se voi toimia rakennuksessa mahdollisimman pitkään ja tehdä nopeitakin tilamuutoksia. ”He kokivat, että ylimääräiset pilarit haittaavat muunneltavuutta. Kun he tulivat mukaan, niin pilareista lähti arviolta puolet pois.”

Myös tiloihin tehtiin muutoksia. Globaalit yritykset kilpailevat työntekijöistä viihtyvyydellä, joten alakerrassa on esimerkiksi päiväkoti työntekijöiden lapsille. Ylimpään kerrokseen tuli ravintola ja monitoimitilaa, mikä sai arkkitehdit palauttamaan sinne kilpailuvaiheessa hahmotellun soikean ikkunan. 

Sisustuksesta vastasi Supercellin toimitiloja aiemmin suunnitellut amerikkalainen arkkitehtitoimisto Firm 151. Yhdessä vaiheessa amerikkalaisarkkitehdit ja Supercell totesivat, että haluaisivat tehdä muutoksia suunnitelmaan. ”Peli vihellettiin poikki, ja suunnittelimme toimistokerroksia kolme kuukautta uudelleen samalla, kun betonitorneja jo valettiin työmaalla”, muistelee Halme. ”Valmistumispäivämäärää ei kuitenkaan siirretty.”

Monista muutoksista huolimatta rakennus näyttää lähes samalta kuin vuoden 2012 havainnekuvissa. ”Nyt kun katsoo lopullista rakennusta, kilpailuvaiheen ideat ovat oikeastaan vain kirkastuneet”, miettii Vesa Oiva.

Supercell halusi tilaajana ja omistajana olla tiivisti mukana rakentamisessa. Yritys suunnittelee pelejä epähierarkkisina itsenäisinä tiimeinä, ja samoja ajatuksia sovellettiin myös työmaalla. 

Tavoitteena oli luoda supercelliläisille ”maailman parhaat työskentelyolosuhteet”. SRV:n kehitysjohtaja Antti Aaltonen kertoo, että tähän löytyi ratkaisu kehittämällä työmaan käytäntöjä: ”Tulimme siihen tulokseen, että saavutamme korkean laadulliset tavoitteet, kun aktivoimme ennen kaikkea töiden tekijät.”

Usein työntekijöiden vaihtuvuus on työmailla suurta, mutta nyt heidät haluttiin sitouttaa. Supercellin edustaja myös osallistui mallikatselmuksiin työmaalla, jolloin tekijä sai palautetta suoraan tulevalta käyttäjältä. ”Moni pitkäänkin rakennustyömaalla työskennellyt kertoi, että tämä oli ensimmäinen kerta.” 

Joka viikko perjantaisin Supercellin edustajat, arkkitehdit ja urakoitsijat kokoontuivat työmaalle käsittelemään akuutteja asioita ja muutostoiveita. ”Meille tuli kaikille olo, että teemme suoraan Supercellin tarpeiden mukaista rakennusta. Suunnittelupöydästä toteutukseen oli suora yhteys”, sanoo Teemu Halme.  

Antti Aaltonen uskoo siitä olleen etua, että rakennuksen omistaja tuli rakennusalan ulkopuolelta. ”Supercellillä ei ollut taakkanaan perinteistä rakennuttajan roolia – siis etteivät he lähtökohtaisesti luottaisi rakentajiin”, hän naurahtaa. 

”Wood Cityn arkkitehtuuri ei ole muuttunut, vaan olemme perustelleet ratkaisut niin, että ne ovat täyttäneet määräykset ja vaatimukset.”

Yhdeksän vuoden suunnittelun ja rakentamisen aikana puurakentamista koskevat säädökset ovat ehtineet muuttua moneen kertaan. Miten tämä on vaikuttanut Wood Cityyn?

”Kääntäisin tämän niin päin, että Wood Cityn arkkitehtuuri ei ole muuttunut, vaan olemme perustelleet ratkaisut paloteknisesti ja materiaaliteknisesti niin, että ne ovat täyttäneet määräykset ja vaatimukset”, sanoo Teemu Halme. Arkkitehdit uskovat, että Wood City voi esimerkkinä sujuvoittaa seuraavien puukohteiden rakentamista ja säädösten päivittämistä. 

”Vaikka Wood City on erityiselle toimijalle räätälöity rakennus, ajatuksena oli, että esimerkiksi kehitettyä pilari-palkki-ripalaattajärjestelmää voitaisiin hyödyntää yleisemminkin.” 

Supercell ei ole vielä pandemian vuoksi muuttanut kokonaan rakennukseen, joten rakennuksen toimivuus täydellä teholla on vielä testaamatta. Sillä välin arkkitehdit suunnittelevat korttelin kulman hotellin valmiiksi, ja työskentelevät muutaman muunkin puuhankkeen parissa. Yhteistyö Stora Enson kanssa jatkuu toisella puolen Helsingin keskustaa Katajanokalla, mihin he suunnittelevat yritykselle uutta puurakenteista pääkonttoria. 

”Katajanokalla pääsemme miettimään, miten tehdä yhä ilmaisuvoimaisempaa ja yksinkertaisempaa puuarkkitehtuuria.” ↙