Julkaistu lehdessä 2/2021 - Perinne ja uudistuminen

Haastattelu

Modernin lomassa

Aarne Ervin modernistinen huvila Espoossa kunnostettiin alkuperäistä henkeä vaalien. Nyt pihaa täydentää kolme puista lisärakennusta. 

Aarne Ervin suunnittelema Villa Koivikko valmistui vuonna 1958. Suunnittelitte OOPEAAlla huvilan ja talonmiehen asunnon restauroinnin. Millaisia periaatteita noudatitte korjaustyössä?

Lähtökohtana oli rakennushistoriallinen selvitys, jossa perehdyimme huolellisesti sekä tontin aikaisempaan historiaan että Ervin piirustuksiin. Restaurointi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Espoon rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon kanssa ja Museoviraston valvonnassa. Tilaajan tavoitteena oli säilyttää päärakennus ja talonmiehen asunto sekä niiden kalustus mahdollisimman pitkälle alkuperäisinä ja palauttaa ne muutetuilta osin alkuperäiseen asuun. Ulkopuolen materiaalipaletti noudattaakin pitkälle Ervin valintoja. Samalla oli mahdollista ja osin välttämätöntä päivittää rakennuksen teknisiä ratkaisuja ja esimerkiksi korvata ajan myötä kadonneet lämpöeristykset uusilla.

Petra Majantien rooli sisustuksessa oli merkittävä. Päärakennuksen olohuoneen lattiamateriaali poikkeaa alkuperäisestä, mutta se muodostaa luontevan jatkumon muille materiaaleille. Keittiön ja kylpyhuoneen varustelua nykyaikaistettiin, mutta ne sopivat talon henkeen ja tuovat uuden kerroksen kokonaisuuteen. Myös valaisimet ovat pitkälti alkuperäisiä ja kunnostettuja, ja niitä on täydennetty muutamilla vintage-valaisimilla. 

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Ervin suunnittelemaa kokonaisuutta on täydennetty kolmella uudisrakennuksella. Miten sijoititte ne tontille?

Noudatimme Ervin suunnitelman keskeisiä periaatteita maiseman ja rakennusten välisen suhteen osalta. Ervi halusi jättää näkymän järvelle avoimeksi ja sijoitti päärakennuksen tontin keskelle, järvelle viettävän rinteen puoliväliin. Tieltä tulija kohtaa ensimmäiseksi talonmiehen asunnoksi tarkoitetun rakennuksen. Samalla kun edessä avautuu näkymä järvelle, johdattaa liuskakivipolku katseen päärakennukseen, joka on koko maiseman kohokohta. Uudet rakennukset rajaavat pihaa väljästi säilyttäen samalla näkymät järvelle. 

Talonmiehen asunnon parina tulijaa tervehtii nyt uusi puurakenteinen autokatos, jonka tumma hahmo on päällystetty tervatuilla paanuilla. Toinen uudisrakennus, kirjailijan kammioksi kutsuttu työhuone ja studiotila, sijoittuu päärakennuksen ja talonmiehen asunnon välille rajaten tonttia takana olevasta puistosta. Kirjailijan kammio on rakennettu vanhan, osin maan alle sijoittuvan kivikellarin päälle, ja tila avautuu koko seinän kokoisine ikkunoineen ja terasseineen sekä järvelle että puistoon. 

Uusi sauna rakennettiin rantaan korvaamaan vuonna 1939 rakennettu sauna, joka oli niin rappeutunut, ettei sitä enää voinut korjata. Sauna sijoittuu rinteen alle, ja rinteeseen rakennettu valliseinä estää maa-aineksen vyörymisen saunan päälle sateisella säällä. Valliseinän sisään on sijoitettu pihakeittiö ja saunan tekniset tilat. Tumman betoniseinän ja saunan vaalean hirsiseinän väliin muodostuu köynnöksillä katettu varjoisa grillikeittiö ja oleskelutila. Pihalta katsottuna tumma sauna maksaruohokattoineen maastoutuu maisemaan. 

Jokaisella uudisrakennuksella on voimakas arkkitehtoninen ilme, joka erottaa ne sekä toisistaan että Ervin suunnittelemista rakennuksista. Millaisen luonteen tai tunnelman pyritte luomaan rakennuksille?

Tavoitteena oli luoda hedelmällinen vuoropuhelu uuden ja vanhan välille. Uudet rakennukset poikkeavat luonteeltaan Ervin modernistisen arkkitehtuurin horisontaalisista, suorista linjoista ja valkoisesta hahmosta. Materiaaleilla ja muotokielellä on tietoisesti haluttu tuoda esiin Ervin rakennusten ominaiset piirteet ja samalla antaa uusille rakennuksille voimakas, veistoksellinen hahmo. Uudet rakennukset vetäytyvät kuitenkin taustalle ja sulautuvat maisemaan.

Materiaaleilla on merkittävä rooli rakennuksissa. Miten ne valittiin?

Uudisrakennusten puurakennetta täydentävät tumma mattapintainen teräs ikkunoiden ja ovien puitteissa ja muissa detaljeissa sekä kupari, jota on käytetty esimerkiksi saunan savupiipuissa. Myös Ervin rakennusten detaljeissa on puuta ja kuparia. Materiaalit muodostavat jatkumon, mutta samalla puu uudisrakennusten päämateriaalina ja perinteestä ammentavat rakennusmenetelmät muodostavat kontrastin Ervin modernistiselle muotokielelle, materiaaleille ja rakennustavalle. Kokonaisuus muodostuu vuoropuhelusta, jossa 1950-luvun tekninen optimismi ja 2020-luvun resurssirealismi kohtaavat ja viitoittavat tietä seuraaville sukupolville. ↙