Julkaistu lehdessä 1/2021 - Kriisi

Haastattelu

Metsikkö muurien suojassa

Arkkitehtitoimisto Luutosen suunnittelema Lauttasaaren päiväkoti rajaa katua tiiviin muurimaisena. Takana avautuu kallioinen metsikkö, lasten salainen puutarha.

Lauttasaaren päiväkoti edustaa Suomessa uuden mittakaavan päiväkotirakentamista – siellä on hoitopaikat 250 lapselle. Miten suuri mittakaava vaikutti suunnitteluun, ja miten pyrit tekemään rakennuksen hahmotettavaksi pienelle lapselle, arkkitehti ANTTI LUUTONEN?

Suunnittelun lähtökohtana on ollut suuren lapsijoukon toiminta pienryhmissä. Ryhmä voi ”leiriytyä” polveilevilla luontopoluilla, parvekkeilla ja eteiskäytävillä varsinaisten ryhmähuoneiden lisäksi.

Tontti on rajattu kadusta pitkällä, pihaa suojaavalla muurilla, joka koostuu pää- ja ulkorakennuksista. Ratkaisuun vaikutti myös luonnosvaiheessa tehty meluselvitys. Kookkaat, lattiatasosta lähtevät ikkunat on mitoitettu pääkäyttäjien, lasten, mukaan. Kadun puolella suurten ikkunoiden tarkoitus on myös luoda mielikuva todellista pienemmästä rakennuksesta.

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Rakennuksessa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä päiväkotiryhmiä. Miten kaksikielisyys vaikutti suunnitteluun?

Kaksikielisyys johti kahtia jaettuun toiminnalliseen peruskonseptiin. Suomenkieliset ryhmät sijaitsevat pitkänomaisen rakennuksen eteläpäässä, ruotsinkieliset pohjoispäässä ja yhteiset tilat keskellä. Ulkoluiska jakaa pihan suomen- ja ruotsinkielisten alueiksi. Näin suuren lapsimäärän jakautumisen kahteen osaan voi nähdä myös eduksi.

Päiväkoti sijoittuu puistoalueen ja Isokaaren väliin, ja kadun vastakkaisella puolella on Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema Lauttasaaren yhteiskoulu. Miten rakennus reagoi ympäristöönsä?

Päiväkoti muodostaa koulun kanssa julkisten rakennusten parin, jonka voi ajatella myös kaupunkikuvallisena porttina Isokaaren erityyppisten osien välille. Luonnosvaiheessa tutkimme Isokaaren 1950- ja 1960-lukulaisten rakennusten ominaispiirteitä. Suunnittelussa on heijasteltu tuon ajan arkkitehtuuria mutta tuotu se kuitenkin nykypäivään.

Rakennuksen katu- ja pihajulkisivut ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Mikä motivoi tätä ratkaisua?

Ajatuksena oli luoda kaupunkiympäristön skaalaan sovitettu rakennus, joka kätkee sisäänsä salaisen puutarhan. Pihan puolella ulkonevat parvekkeet ja räystäät suojaavat pienten lasten leikkipaikkoja, jotka on sijoitettu rakennuksen lähituntumaan.    

Kallioisella tontilla on tärkeä rooli arkkitehtonisessa ratkaisussa. Voisitko avata enemmän rakennuksen luontosuhdetta?

Alusta asti mukana oli maisemasuunnittelija, jonka kanssa tutkimme rakennuksen sijoittamisvaihtoehtojen vaikutuksia poikkeuksellisen hienoon luontoon. Kävi selväksi, että katusivuille rakentaminen oli topografian, puuston ja kallioiden säilymisen kannalta paras ratkaisu. Kallioiselle kumpareelle on tehty suojaisia leikkipaikkoja ja polkuja.

Miten kestävän rakentamisen tavoitteet otettiin suunnittelussa huomioon?

Pitkän suunnittelu- ja rakentamisajan takia kaupungin kestävän rakentamisen strategiat ovat ehtineet kehittyä pidemmälle kuin projektin alussa osattiin varautua. Kuitenkin luonnosvaiheessa koko suunnitteluryhmä, rakennuttaja ja käyttäjät kokoontuivat useampaan otteeseen tarkastelemaan elinkaaritavoitteita ja ympäristövaikutuksia, erityisesti energiansäästöä. Lähtökohtana oli kaupungin silloisen matalaenergiaohjeen mukainen ”lähes nollaenergiarakennus”.

Materiaaleilla on merkittävä rooli rakennuksessa. Millä perusteella ne valittiin?

Materiaaleissa on painotettu kestävyyttä ja otettu huomioon myös rakennuksen käyttäjien mahdollisuus tehdä havaintoja muun muassa jättämällä kantavien betoniseinien valu- ja saumajäljet näkyviin lasuurimaalin alle.

Kuvataiteilija Maija Luutosen teoksia on sijoitettu eri puolille rakennusta. Missä vaiheessa suunnitteluprosessia ne tulivat mukaan?

Kyseessä on yksi, moniosainen teos. Päiväkodin salissa on suuri seinätekstiili, porraskäytävissä valaisinteokset ja pihan kivissä kaiverruksia. Prosenttitaideprojekti aloitettiin rakennuksen luonnosvaiheessa ja toteutettiin yhteistyössä Helsingin taidemuseo HAMin kanssa. Arkkitehti ei ohjannut taideteosten sijaintia, vaan taiteilija itse hahmotteli ehdotuksen. Seinätekstiili on teoksen avainosa, ikään kuin kartta, josta irtoavien osien muodot toistuvat teoksen kahdessa muussa osassa. Luonnosta kommentoivat arkkitehdin lisäksi myös rakennuksen tulevien käyttäjien edustajat.

---

Lauttasaaren päiväkodin johtaja PIA KINGO, miksi Lauttasaareen tarvittiin uusi päiväkoti ja millaisia tavoitteita sen suunnittelulle asetettiin? 

Hanke oli käynnistynyt jo paljon ennen kuin itse tulin mukaan pari vuotta ennen valmistumista, joten suunnitelmat olivat jo pitkällä. Silloin keskusteltiin jo enemmän yksityiskohdista. 

Lauttasaaressa on ollut pitkään todella hankala päivähoitopaikkatilanne, johon tarvittiin helpotusta. Uusi, 250 lapsen päiväkoti ei ole nykypäiväkodiksi edes poikkeuksellisen suuri, nykyään lapsia on usein 300 tai ylikin. 

Milloin päiväkoti avautui, ja millä tavoin arki on lähtenyt sujumaan? 

Päiväkoti avautui viime vuoden huhtikuussa, ja arki on ollut toimivaa. Vanhemmilta palautetta on tullut erityisesti pihasta, joka on luonnonmukainen ja poikkeuksellisen iso. On kiinnostava nähdä, miten se elää ja toimii eri vuodenaikoina. Sisätiloja on kiitelty myös, keskikäytävän puupanelointi on rauhoittava. Juhla- ja liikuntasalit ovat luksusta.

Meillä ei tosin ole vielä kokemusta rakennuksesta muuten kuin korona-aikana. Ryhmät ovat täynnä lapsia, mutta niiden välillä on voitu järjestää hyvin vähän yhteistä toimintaa. Myöskään yhteistyötä erikielisten ryhmien välillä ei ole päästy aloittamaan. Kahvihuoneessa henkilökuntaa voi olla vain rajoitettu määrä kerrallaan. 

Onko jotain, mitä rakennuksessa olisi voitu suunnitella toisin?

Märkäeteiset tunnutaan aina suunnittelevan hieman liian pieniksi. Yhdestä eteisestä kulkee läpi 50–60 lasta pari kertaa päivässä. Naulakot ovat aina vähän liian pieniä, kun lapsilla on talviaikaan toppapukuja ja useampia kenkiä eri säille. ↙