Julkaistu lehdessä 4/2020 - Empatia

Haastattelu

Kelluvia kerroksia

Ammattikorkeakoulun kampukselle Helsingin Kyläsaareen oli pitkään toivottu liikuntahallia, mutta kalliit perustamiskustannukset vaikeuttivat suunnitelmia. Nyt halli kelluu viisikerroksisen asuintalon päällä jousituksen varassa.

Arkkitehti STEFAN AHLMAN, miksi urheiluhalli haluttiin sijoittaa juuri asuntojen päälle? 

Laskelmat osoittivat, että hallin perustaminen olisi kallista saviseen ja kiviseen maaperään. Tutkimme monenlaisia eri yhdistelmiä, perustamistapoja ja sijoittamispaikkoja. Ensin hahmottelin hallia alle ja asuntoja päälle. Rakennesuunnittelijan kanssa keksimme, että jännevälien takia rakennus toimisi paremmin toisinpäin.

Millaista oli työskennellä kaupunkimittakaavan kanssa ja sovittaa rakennus ympäröivään alueeseen?

Arcadahallen sijaitsee näkyvällä paikalla. Kun päätös rakentamisesta oli tehty, niin viranomaiset asettivat yhden toiveen: ilmeen täytyy olla erittäin vahva. Koimme tietyt näkymäakselit tärkeiksi. Kiilamainen rakennus on kaupunkirakenteessa eräänlainen keula – ensimmäinen asia, jonka näet uudesta kaupunginosasta. Se on kapea ja siro puistoon päin, ja toisella puolella tiivis kaupunki kasvaa siihen kiinni. Toimistomme on suunnitellut samaan kortteliin myös DIAK-ammattikorkeakoulun – Arcadahallenin kaari on jatkumo sen sisäpihan kaarelle.

Erilaiset hybridirakennukset tuntuvat yleistyvän kaupunkien tiivistyessä: ostoskeskuksen katolla on puisto, opiskelija-asuntolan päällä liikuntahalli. Millaisia hybrideitä haluaisit suunnitella tulevaisuudessa?

Hybrideistä puhutaan niin kuin ne olisivat jotain uutta. Ei tarvitse kuitenkaan mennä ajassa kovin kauas taaksepäin, kun esimerkiksi teollisuus limittyi kaupunkien muihin toimintoihin. Ajatus nykyisistä hybridirakennuksista liittyy osin korkeaan rakentamiseen. Haluaisin kuitenkin nähdä lisää hyviä esimerkkejä ennen kuin sanon, että se on varauksetta hyvä ajatus. Ei ole hyvä, että hybridit kasvavat liian suuriksi.

Hybridirakennusten ominaisuutena on myös yhteisöllisyyden monitahoisuus. Arcadahallenissa olemme tuoneet asumisen maantasoon niin, että asunnoista voi astua suoraan puistoon. Vaikka tämä saattaa kuulostaa naiivilta, niin mielestäni arkkitehtien pitäisi ajatella ihmisiä yhteisönä ja tehdä sen elämälle raamit. Pitää identifioitua tilaan ja ottaa selvää, mitä yhteisö toivoo.

Millaisia tunteita haluaisit Arcadahallenin herättävän?

Keskeistä on, että rakennus ei sulje ihmisiä pois tai hyökkää. Kaupunkirakenteellisesti on tärkeä, että sen ohi voi kulkea ja juosta puistoon nauttimaan vapaudesta. Sillä ei ole etu- ja takapuolta, vaan se on kappale. Rakennuksen pinta ja struktuuri luovat nallemaisen, karvaisen tunnelman. Julkisivu on vähän krouvi, mutta ei rujo. 

Sisällä tunnelma syntyy eri asioista. Opiskelija-asumisessa on keskeistä, että se tuntuu turvalliselta ja edulliselta. Valo on luonnon ilmainen lahja, jolla arkkitehtuuria voi tehdä ilman rahaa. Valoa olemme hyödyntäneet porrashuoneessa ja hallin lasipäädyssä. Mikään ei ole niin hienoa kuin valon ja varjon leikki. Joku sanoi joskus, että Arcadahallen muistuttaa vanhaa separaattoritehdasta. Ehkä siinä onkin aavistus teollisuuden makua.

Rehtori MONA FORSSKÅHL, mitä Arcadahallen tuo lisää Arcada-ammattikorkeakoulun toimintaan?

Alun perin hallille oli tarve liikunnanohjaajakoulutuksen myötä. Sen jälkeen aloimme miettimään, miten vastata myös muihin toiveisiin. Uusi halli palvelee eri urheilulajeja futsalista sulkapalloon. Sen yhteydessä toimii myös fysioterapiaopiskelijoiden käytössä oleva testilaboratorio. Kuntosalia taas voivat käyttää sekä opiskelijat että talossa asuvat. Lisäksi teemme urheiluseurojen kanssa yhteistyötä, ja he vuokraavat tiloja.

Halli on ollut käytössä viime vuodesta. Millaista palautetta olette saaneet?

Ammattikorkeakoululaisilta on tullut hyvää palautetta. Rappukäytävä on tosin hieman ahdas, ja nyt korona-aikaan etäisyyksien pitäminen sisään tullessa on ollut haastavaa. Seurat opetuksen ulkopuolella ovat olleet tyytyväisiä.

Uusi Arcadahallen sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Mikä merkitys näkyvyydellä on ammattikorkeakoululle?

Näkyvyys on toki mukavaa, mutta hyvät kulkuyhteydet ovat vielä tärkeämpiä. Uskon, että koko Arabianrannasta kaikkine kampuksineen tulee muodostumaan tulevaisuudessa vielä tärkeämpi toimintojen keskittymä. Etsimme myös ratkaisuja, joilla kuntosali saataisiin enemmän nuorison käyttöön. Arcadahallenin myötä meillä on mahdollisuus tarjota palveluita myös helsinkiläisille. ↙

↙