Julkaistu lehdessä 1/2019 - Kaupunki
Ihmisten kaupunkia ihmisten kanssa
Kaupunki on ihmiselle hyvä ympäristö, muttei millainen kaupunki tahansa. Vuosituhansien ajan kaupungit muodostuivat orgaanisesti ihmisten arjen ympärille, kunnes 1800-luvun lopulla alettiin erottaa terveydelle haitallisia teollisia toimintoja muista. Autoistumisen edetessä 1900-luvulla päädyttiin erottamaan toisistaan kaikki toiminnot. Vähitellen kokonaiskuva kaupungista unohtui, ja sen mukana ihmisen tarpeet.
Tanskalainen kaupunkisuunnittelija Jan Gehl toteaa, että tiedämme valtavan paljon sinivalaista ja vuorigorilloista, mutta laji nimeltä homo sapiens ei meitä tunnu samalla tavalla kiinnostavan. Meillä on paikkatietoa liito-oravista ja palosirkoista, mutta mitä tiedämme koiranulkoiluttajista tai rollaattoreilla liikkujista?
Fyysinen ympäristö on kirjaimellisesti hyvän elämän perusta. Toimivassa, viihtyisässä ja turvallisessa kaupungissa arki sujuu, syntyy toimeliaisuutta ja yhteyksiä muihin ihmisiin. Meillä on paljon tietoa siitä, mikä on ihmiselle hyvää ympäristöä. Siitä huolimatta teemme jatkuvasti lisää huonoa. Tiedämme, että autoilu pilaa pohjaveden, ilman ja ilmaston – ja vaarantaa terveytemme. Kuitenkin rakennamme koko ajan lisää autokaupunkia.
Kuka uskaltaisi päättää, ettemme toteuta enää yhtään autokaupunkikaavaa tai rakenna maantietä sinne, missä pitäisi olla katua?
Vaikka muuttaisimme suuntaa heti ja alkaisimme suunnitella kaupunkia kokonaisvaltaisesti ihmiset edellä, kaupungeilla on vanhaa kaava- ja katusuunnitelmavarantoa vuosiksi eteenpäin. Kuka uskaltaisi päättää, ettemme toteuta enää yhtään autokaupunkikaavaa tai rakenna maantietä sinne, missä pitäisi olla katua? Kenellä riittäisi rohkeutta ottaa aikalisä ja panna huonot suunnitelmat uusiksi? Onnistuisiko se, jos riittävän monen kaupungin ihmiset tekisivät sen yhdessä?
Kukaan meistä ei pysty yksin näkemään kokonaisuutta, sillä olemme kaikki kiinni omassa perspektiivissämme. Voimme nähdä asioiden väliset syy-yhteydet vain tekemällä yhteistyötä. Ihmisten kaupunkia tehdään ihmisten kanssa: suunnittelijat, asiantuntijat, päättäjät ja tavalliset kaupunkilaiset yhdessä, toistemme näkökulmista oppien. Vain näin voimme rakentaa monipuolista tietoa suunnittelun tueksi ja saada aikaan muutosta parempaan. ↙
Johanna Palomäki (arkkitehti SAFA) työskentelee suunnittelupäällikkönä Espoon kaupungin yleiskaavayksikössä. Hän on innostunut yhteiskehittämisestä ja vuorovaikutteisesta suunnittelusta ja kiinnostunut siitä, mitkä tekijät kaupunkiympäristössä vaikuttavat kestävään liikkumiseen, lapsiystävällisyyteen ja asukkaiden hyvinvointiin.