IlmoitusAdvert
Julkaistu lehdessä 5/2019 - Ekologia
Jyväskylän yliopiston päärakennuksen peruskorjaus
Arkkitehdit Jyrki Iso-Aho, Päivi Vaheri
Sijainti Seminaarinkatu 15, Jyväskylä
Laajuus 8 756 m2
Valmistuminen 2017
Alkuperäinen rakennus Alvar Aalto, 1956
Asiantuntija ja tarkastaja Tapani Mustonen, Arkkitehdit Mustonen Oy
(Päärakennuksen marmori- ja marmorimosaiikkilattioiden, hallinto-osan sekä näyttämön parkettilattioiden korjaukset ja uusiminen, 2015-2017)
Lue Leena Rossin arvio: ”Humaanin sivistyksen korjattu kehto”
Valokuvat Kuvatoimisto Kuvio / Martin Sommerschield
Päärakennuksen kampuksen puoleinen pääty: sisäänkäynnin edustan graniittikiveyksen kunnostus sekä uuden graniittiluiskan suunnittelu, arkkitehdit mustonen oy 2018-2019. 
Kysyimme kaikilta numerossa 5/2019 esteltyjen kohteiden suunnittelijoilta suunnitteluun liittyneistä ekologisista valinnoista.
Ekologisuudesta – A-Konsultit
Millaisia ekologisia valintoja yliopiston päärakennuksen korjauksen suunnitteluun liittyi?
Peruskorjauksessa ekologista on ylipäätään vanhojen materiaalien ja rakennusosien säilyttäminen. Sen kannalta ongelmallista uudemmissa rakennuksissa – niin tässäkin – on ”moderni” rakennustapa, joka perustuu kerroksellisiin rakenteisiin. Tyypillisesti rakenteen keskellä on vaurioitunut eristekerros, joka pitäisi poistaa, ja se ei valitettavasti onnistu jompaakumpaa, usein arvokasta pintaa rikkomatta.
Tästä huolimatta pystyimme säilyttämään paljon alkuperäisiä rakenteita, materiaaleja ja kalusteita. Esimerkiksi kirjastoon johtavan käytävän lattian tiilet irrotettiin yksi kerrallaan, numeroitiin, puhdistettiin ja ladottiin takaisin korjatun alusrakenteen päälle. Ilmastointitöiden takia puiset sisäkatot jouduttiin irrottamaan, mutta ne palautettiin kunnostettuina alkuperäisille paikoilleen.
Aallon punatiilikauden rakennuksia leimaa vahva materiaalin tuntu. Kun pintoja jouduttiin uusimaan, käytettiin samoja kestäviä ja kauniisti vanhenevia materiaaleja kuin Aalto oli alun perinkin käyttänyt – tiiltä, puuta, vaneria, betonia ja marmoria.
Miten rakennus tukee ekologista elämäntapaa?
Ekologista on käyttää vanhaa ennemmin kuin rakentaa uutta. Rakennuksen sisäilmaongelmia oli 2000-luvulla yritetty korjata useita kertoja siinä onnistumatta. Talo oli jäämässä tyhjilleen: tenttejä ei enää haluttu pitää juhlasalissa, rehtoraatti oli muuttanut talosta ja kirjastokin oli muuttanut laajempiin tiloihin. Korjauksen jälkeen rakennus on jälleen käytössä. ↙