5/2019 Ekologia

Maankäyttö ja rakentaminen kuluttavat runsaasti luonnonvaroja ja energiaa sekä aiheuttavat suoraan ja välillisesti suuren osan syntyvistä päästöistä ja jätteestä. Miten arkkitehtuurin täytyy muuttua, jotta tulevaisuus olisi kestävämpi?

Numero paneutuu arkkitehtuurin ekologisuuden eri ulottuvuuksiin hetkellä, jolloin ihmisen suhde muihin eliöihin ja ympäristöön vaatii erityistä uudelleentarkastelua. Japanilaisarkkitehti Hiroshi Sambuichi inspiroi Maiju Suomea poeettisuudellaan – usein ekologisuus typistyy arkkitehtuurissa tarkoittamaan vain teknistä suorituskykyä. Lars-Erik Mattila peräänkuuluttaa arkkitehteja ymmärtämään tekemiensä suunnitteluratkaisujen seuraukset kestävyydelle. Aalto-yliopiston studiokurssilaiset hahmottelevat uutta elämää pian käytöstä poistuvalle hiilivoimalalle. Daniel Falck muistuttaa, että hulevesien hallinta ei ole irrallaan kaupunkien muista toiminnoista. Studiolla-sarjassa keskustellaan Aalto-yliopiston tuoreen rakentamisen resurssitehokkuuden ja ympäristövaikutusten professorin Matti Kuittisen kanssa. Espoolainen Talo Kissankäpälä on yksi pääkaupunkiseudun ensimmäisistä uusien energiamääräysten jälkeisistä omakotitaloista, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Iris Andersson haastattelee talon rakennuttanutta Heli Nikusta. Kolumnisteina toimivat Eeva Berglund ja Maria Smith.

Esiteltävissä kohteissa ekologisuutta pohditaan korjaamisen ja luontoyhteyden kautta. Uimapaviljonki ja laituri Tuusulassa sekä Helsingin Lammassaaren pitkospolku tuovat luonnon lähelle kaupunkilaisia. Vapaa-ajan asunto Villa Villilässä asutaan luonnon keskellä ja pyritään myös minimoimaan asumisen vaikutuksia ympäristöön. Jyväskylän yliopiston päärakennuksen peruskorjauksen myötä arkkitehtuuri pysyy käytössä vielä tulevillekin opiskelijapolville.

Kirjaudu sisään

Tilaa lehti

Tilaa irtonumero