”Ei ole mahdotonta suunnitella hyviä asuntoja syvärunkoisiin ja monimutkaisiin rakennuksiin, mutta vaikeampaa se on.”
Mistä löytyy asuntoreformia?
Asuntorakentamisen uudistaminen vaatii usein toteutettuja edelläkävijärakennuksia. Pyysimme asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpiota arvioimaan Uudistuva asuminen -teemanumerossa (2/2025) esiteltävät asuinkerrostalot, joiden tausta on Asuntoreformi-arkkitehtuurikilpailuissa ja Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa.
Mitä opimme edellisestä nousukaudesta?
Asuntorakentaminen on ollut pysähdyksissä jo parin vuoden ajan. Edeltäneen noususuhdanteen aikana rakennetut asunnot ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä heikosta laadustaan. Kysyimme viideltä arkkitehdilta, mitä pitäisi tehdä toisin, kun asuinrakentaminen lähtee jälleen nousuun.
Maton monet kuviot
Omakotitalon ja kerrostalon välissä olisi tilaa monipuolisemmille rakennustypologioille, jotka sekä säästävät tilaa luonnolle että tarjoavat omakotitalomaisen asumiskokemuksen.
Kohti yhteisasuntosuunnittelua
Yhteisasuminen haastaa totutut hyvän asuntosuunnittelun periaatteet.
Itselle tehty
Kun arkkitehti tai tilaaja rakentaa asuinkerrostalon itselleen, syntyy usein perusasuntotuotantoa kiinnostavampia kokonaisuuksia – esimerkiksi teatteriyhteisön tukikohta tai arkkitehtuurilehden toimituksen ja asunnon yhdistelmä.
”Varmaotteinen ja paikkaan sopiva museo” ja ”riskeillä miinoitettu suunnitelma” – Asiantuntijat arvioivat arkkitehtuuri- ja designmuseokilpailun finalistit
Joulukuussa 2024 julkaistiin uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun finalistit. Museo sijoittuu Helsingin Makasiinirantaan, jonka suunnitelmia on työstetty vuonna 2022 järjestetyn kilpailun pohjalta asemakaavaluonnokseksi. Kysyimme viideltä arkkitehdilta, miltä alueen suunnitelmat näyttävät.
Keskeneräisyyden ylistys
Kaupunkia tulisi suunnitella projektien sijaan jatkuvampina ja lopputulokseltaan avoimempina prosesseina. Ekosysteeminen ajattelu tarjoaa suuntaviivoja ajattelutavan muuttamiseen.
Helsingin urbaanit rönsyt ja takiaiset
Helsingin kaupunkirakenne on virheellisten suunnitteluideaalien fragmentoima, näkee arkkitehti ja professori Kai Wartiainen.
Ja valkeus tuli
Uusi toimisto- ja hotellirakennus kääntää Katajanokan merijulkisivun punatiilisestä valkoiseksi.
Lapsiystävällinen kaupunki on hitaampi, sallivampi ja kaikille parempi
Lapsiystävällisessä kaupungissa leikki saa levitä puistojen ulkopuolelle ja autolla liikkuvien täytyy joustaa, visioivat maisema-arkkitehti Mari Ariluoma ja kaupunkilapsuuteen erikoistunut tutkijatohtori Veera Moll. He keskustelivat ja löysivät lapsiystävällisemmän kaupungin suunnitteluun kahdeksan periaatetta.
Tiivistetty kaupunkimaisema kaipaa elintilaa
Kaupunkiluonto ei voi olla vain tieteen ja tekniikan ratkomaa terveellistä ja turvallista, näkee maisema-arkkitehti Meri Mannerla-Magnusson.
Miksei Suomi näy maailmalla?
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.