”Vienti on kovaa työtä, joka vaatii panostusta. Me emme ole menneet Kiinaan tekemään yhtä oopperataloa, vaan olemme tehneet paljon asioita, joista tämä on siilautunut.”
Suomalainen (post)modernismi?
1980-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Simo ja Käpy Paavilainen, Jyrki Tasa sekä Reijo Jallinoja avaavat, mitä postmodernismi heille aikanaan tarkoitti ja tarkoittaa nyt.
Ulkomaalaisena arkkitehtina Suomessa – neljä näkökulmaa
Neljä Suomeen juurtunutta arkkitehtia kertovat, millaista on suomalaisen arkkitehtuurialan arki ja mihin kannattaa satsata, jotta alasta saataisiin kansainvälisempi.
Suuntana Yhdysvallat? – Keskustelemassa Arkkitehtitoimisto Ala
Arkkitehtitoimisto Ala on suunnitellut rakennuksia eri puolille Eurooppaa, mutta Yhdysvaltoihin he eivät ole toteuttaneet yhtään rakennusprojektia. Miksi?
Miten suomalainen arkkitehtuuriala eroaa Yhdysvalloista?
Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.
IlmoitusAdvert
Miksei Suomi näy maailmalla?
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.
Helsingissä on useita kaupunginosia, joissa valkoista ei juuri näy – ”Värien tehtävä on osaltaan toivottaa tulija tervetulleeksi”
Arkkitehti Suvi Tyynilä halusi Helsingin Kuninkaantammesta ja Honkasuosta lämpimät, kodinomaiset ja yhteisölliset paikat. Siinä väreillä oli oma tehtävänsä.
Kasarihenkeä Kasarmitorin kulisseissa
Korkeimman hallinto-oikeuden tilat päivitettiin vastaamaan nykytarpeita, mutta tunnelmassa näkyy erityisesti 1980-luku.
Arkkitehdin tutkinto – mustaa valkoisella?
Suomen kolmessa arkkitehtuurikoulussa väri ei juuri näy opetuksessa. ”On aika oppia ajattelemaan ympäristömme värillisyyttä jo skissipaperin äärellä”, kirjoittavat kolme hiljattain valmistunutta arkkitehtia.
Jotain uutta, vanhaa ja lainattua, mutta löytyykö sinistä?
Tampereen värikaavaan kannattaa hakea oppia aiemmasta.
Väritutkimuksen lyhyt oppimäärä
Värisuunnittelusta on runsaasti tutkimustietoa, mutta se on kantautunut vain heikosti Suomeen. Väritutkija Saara Pyykkö avaa, mitä arkkitehdin kannattaisi tietää väristä.
Ajankohtaista
3/2024Näyttämö
Millainen tila sopii esittämiseen? Miten teatterirakennuksia voi uudistaa? Millaista kaupunkia areenoiden ympärille syntyy?
Näkemys ja muoto
Kotkan uusi tapahtumakeskus on Arkkitehtitoimisto Alan viimeisin tulkinta veistoksellisen pääjulkisivun teemasta.
Rakentamisen ja raunioitumisen dramaturgia
Jos toimistotaloa tai kauppakeskusta tarkastelee esitystaiteen keinoin, mitä ne paljastavat itsestään, arkkitehtuurista ja esityksestä?
Taidepesua purkutalossa
Taiteen tuomisesta purettavaksi aiottuihin taloihin on tullut uusi kaupunkikehittämisen käytäntö. Samalla unohtuu, mitä nämä paikat voisivat säilyessään olla.
Stadion paikallaan
Tarkasti ympäristöönsä sovitetun stadionin myötä hiljaisesta Tammelan kulmasta on muodostunut elävää korttelikaupunkia.
Avain moderniin arkkitehtuuriin
Arkkitehti Pentti Piha oli 1970-luvulla mukana kehittämässä ja tuomassa Suomeen musta laatikko -näyttämötyyppiä, johon esitystaiteilijat suhtautuvat nykyään kriittisesti. Sen kautta voimme arvioida uudelleen modernistisen arkkitehtuurin perintöä laajemminkin.
Aikamatkalla
Kansallisteatterin korjatulla pienellä näyttämöllä teatterikäynti vie 1950-luvulle. Eri ikäiset materiaalit tai ajallisten kerrostumat eivät juuri erotu.
IlmoitusAdvert
Kaupunkikehityksen areenat
Helsinki, Turku ja Oulu suunnittelevat keskeisille paikoille tapahtuma-areenoita, Tampereella junaradan päälle rakennettu areena on ollut käytössä jo reilut kaksi vuotta. Millaista kaupunkia areenoiden varjolla rakennetaan?