”Pidättyväisyyden vaikeus on siinä, että huomaamattomiksi suunniteltujen muutosten ja täydennysten kertyessä alkuperäinen arkkitehtuuri laimentuu ja menettää voimaansa.”
Modernin muuttuvat arvot
Kuinka suhtautua toisen maailmansodan jälkeiseen rakennusperintöön?
Viidenkymmenen vuoden myytti
Mediassa ja ihmisten puheissa toistuu väite, ettei 1970-luvun rakennuksia suunniteltu kestämään kuin kolmekymmentä tai viisikymmentä vuotta. Mistä uskomus on lähtöisin? Voiko siinä olla perää?
Konttorien kohtalo
Kun toimistorakennusta ei ole suojeltu, sen säilyttämisestä tai purkamisesta päättää omistaja. Ratkaisevaa on, näkeekö hän siinä muutakin kuin ajastaan jääneen rakennusmassan.
IlmoitusAdvert
Suurin mahdollinen tunnustus – mutta mistä?
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnossa kytee arkkitehtoniselle luovuudelle tuhoisa myytti, näkee Anni Vartola.
Kolme pohjoismaista lähiöuudistusta
1960–1970-lukujen lähiöiden korjaaminen, täydentäminen ja uudistaminen on polttava kysymys ympäri Eurooppaa. Kolme esimerkkiä näyttävät, miten ongelmaa on ratkottu naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa.
Keskitiiviin asumisen unohdetut mahdollisuudet
Kaupunki, jossa on tilaa sekä ihmisille että luonnolle, voi löytyä kerrostalojen ja omakotitalojen välimaastosta. Asuma-tutkimushanke tarjoaa uuden vertailukohdan kaupunkirakenteen optimaaliselle tehokkuudelle.
Huone koneelle
Viileän tyylikäs Vuosaaren biolämpölaitos kulkee modernin tehdasarkkitehtuurin jalanjäljissä.
Toimistokampuksen käyntikortti
Hatsinanpuisto johdattaa taimenpuron ääreen keskellä bisneskortteleita.
Maatullin peruskoulu, päiväkoti ja leikkipuisto
Fors Arkitekter, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli, Blomqvist Arkitektur
Helsinki
2024
Kuvaessee: Spektaakkelin varjossa
1960–1990-luvuilla rakennetun kaupungin ja siltä nopeasti tilaa vaativien, suurten ja näyttävien rakennushankkeiden välille on syntynyt 2020-luvun Espoossa voimakas kaupunkitilallinen jännite. Valokuvaaja Henri Salonen kuvasi kaupungin muutosta.
Muuttuvat lähiöt – näkökulmia Suomen suurimmista kaupungeista
1950–1980-luvun asuinalueet muodostavat suuren osan suomalaisista kaupungeista. Kysyimme suurimpien kaupunkien suunnittelijoilta, miten lähiöitä kehitetään kaupungeissa juuri nyt.
Ajankohtaista
Mitä opimme edellisestä nousukaudesta?
Asuntorakentaminen on ollut pysähdyksissä jo parin vuoden ajan. Edeltäneen noususuhdanteen aikana rakennetut asunnot ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä heikosta laadustaan. Kysyimme viideltä arkkitehdilta, mitä pitäisi tehdä toisin, kun asuinrakentaminen lähtee jälleen nousuun.
Maton monet kuviot
Omakotitalon ja kerrostalon välissä olisi tilaa monipuolisemmille rakennustypologioille, jotka sekä säästävät tilaa luonnolle että tarjoavat omakotitalomaisen asumiskokemuksen.
Kohti yhteisasuntosuunnittelua
Yhteisasuminen haastaa totutut hyvän asuntosuunnittelun periaatteet.
Itselle tehty
Kun arkkitehti tai tilaaja rakentaa asuinkerrostalon itselleen, syntyy usein perusasuntotuotantoa kiinnostavampia kokonaisuuksia – esimerkiksi teatteriyhteisön tukikohta tai arkkitehtuurilehden toimituksen ja asunnon yhdistelmä.
IlmoitusAdvert
Mistä löytyy asuntoreformia?
Asuntorakentamisen uudistaminen vaatii usein toteutettuja edelläkävijärakennuksia. Pyysimme asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpiota arvioimaan Uudistuva asuminen -teemanumerossa (2/2025) esiteltävät asuinkerrostalot, joiden tausta on Asuntoreformi-arkkitehtuurikilpailuissa ja Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa.