”Van Heelle muodostui omanlaisensa muotokieli, jonka hienovaraista visuaalista punaista lankaa tavallinen tallaaja ei välttämättä huomaa.”
Keskeneräisyyden ylistys
Kaupunkia tulisi suunnitella projektien sijaan jatkuvampina ja lopputulokseltaan avoimempina prosesseina. Ekosysteeminen ajattelu tarjoaa suuntaviivoja ajattelutavan muuttamiseen.
Helsingin urbaanit rönsyt ja takiaiset
Helsingin kaupunkirakenne on virheellisten suunnitteluideaalien fragmentoima, näkee arkkitehti ja professori Kai Wartiainen.
Ja valkeus tuli
Uusi toimisto- ja hotellirakennus kääntää Katajanokan merijulkisivun punatiilisestä valkoiseksi.
Lapsiystävällinen kaupunki on hitaampi, sallivampi ja kaikille parempi
Lapsiystävällisessä kaupungissa leikki saa levitä puistojen ulkopuolelle ja autolla liikkuvien täytyy joustaa, visioivat maisema-arkkitehti Mari Ariluoma ja kaupunkilapsuuteen erikoistunut tutkijatohtori Veera Moll. He keskustelivat ja löysivät lapsiystävällisemmän kaupungin suunnitteluun kahdeksan periaatetta.
Tiivistetty kaupunkimaisema kaipaa elintilaa
Kaupunkiluonto ei voi olla vain tieteen ja tekniikan ratkomaa terveellistä ja turvallista, näkee maisema-arkkitehti Meri Mannerla-Magnusson.
IlmoitusAdvert
”Varmaotteinen ja paikkaan sopiva museo” ja ”riskeillä miinoitettu suunnitelma” – Asiantuntijat arvioivat arkkitehtuuri- ja designmuseokilpailun finalistit
Joulukuussa 2024 julkaistiin uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun finalistit. Museo sijoittuu Helsingin Makasiinirantaan, jonka suunnitelmia on työstetty vuonna 2022 järjestetyn kilpailun pohjalta asemakaavaluonnokseksi. Kysyimme viideltä arkkitehdilta, miltä alueen suunnitelmat näyttävät.
Suomalainen (post)modernismi?
1980-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Simo ja Käpy Paavilainen, Jyrki Tasa sekä Reijo Jallinoja avaavat, mitä postmodernismi heille aikanaan tarkoitti ja tarkoittaa nyt.
Ulkomaalaisena arkkitehtina Suomessa – neljä näkökulmaa
Neljä Suomeen juurtunutta arkkitehtia kertovat, millaista on suomalaisen arkkitehtuurialan arki ja mihin kannattaa satsata, jotta alasta saataisiin kansainvälisempi.
Suuntana Yhdysvallat? – Keskustelemassa Arkkitehtitoimisto Ala
Arkkitehtitoimisto Ala on suunnitellut rakennuksia eri puolille Eurooppaa, mutta Yhdysvaltoihin he eivät ole toteuttaneet yhtään rakennusprojektia. Miksi?
Miten suomalainen arkkitehtuuriala eroaa Yhdysvalloista?
Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.
Miksei Suomi näy maailmalla?
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.
Helsingissä on useita kaupunginosia, joissa valkoista ei juuri näy – ”Värien tehtävä on osaltaan toivottaa tulija tervetulleeksi”
Arkkitehti Suvi Tyynilä halusi Helsingin Kuninkaantammesta ja Honkasuosta lämpimät, kodinomaiset ja yhteisölliset paikat. Siinä väreillä oli oma tehtävänsä.
Kasarihenkeä Kasarmitorin kulisseissa
Korkeimman hallinto-oikeuden tilat päivitettiin vastaamaan nykytarpeita, mutta tunnelmassa näkyy erityisesti 1980-luku.
Arkkitehdin tutkinto – mustaa valkoisella?
Suomen kolmessa arkkitehtuurikoulussa väri ei juuri näy opetuksessa. ”On aika oppia ajattelemaan ympäristömme värillisyyttä jo skissipaperin äärellä”, kirjoittavat kolme hiljattain valmistunutta arkkitehtia.
Jotain uutta, vanhaa ja lainattua, mutta löytyykö sinistä?
Tampereen värikaavaan kannattaa hakea oppia aiemmasta.
IlmoitusAdvert
Väritutkimuksen lyhyt oppimäärä
Värisuunnittelusta on runsaasti tutkimustietoa, mutta se on kantautunut vain heikosti Suomeen. Väritutkija Saara Pyykkö avaa, mitä arkkitehdin kannattaisi tietää väristä.